Pastorinpalsta‎ > ‎

Rakasta!

lähettänyt Riku Kaatrasalo 21.4.2016 klo 2.11

Jeesus vastaa lainopettajalle Matteuksen evankeliumissa: ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?”

 Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (22:35-40).

Jeesus sanoo, että suurin käsky on rakastaa Jumalaa. Heti perään hän kuitenkin toteaa, että toinen yhtä tärkeä on rakastaa lähimmäistään.

Rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin kulkevat yhdessä. Monesti pyrimme jakamaan nämä kahtia, pitämään ne erillään. Näitä kahta rakkautta ei voi kuitenkaan erottaa toisistaan. Jos meillä ei ole rakkautta veljiimme ja sisariimme, emme rakasta Herraammekaan oikein. Monesti tahdotaan kieltää Jumalasuhteemme tila. Rukoilenhan minä ja luen Raamattua, käyn kokouksissa jne. Jumalasuhteen läheisyys ilmenee käytännössä horisontaalisella tasolla. Se johtaa rakkauden tekoihin ja toisten palvelemiseen. Tekopyhyys taas nostaa ihmisen jalustalle ja erottaa samalla hänet muista ihmisistä. Emme voi olla hyviä uskovia ilman, että rakastaisimme seurakuntaa. Mikä seurakunta on? Se ei ole rakennus vaan ihmiset.

Meidän tulee rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiä kuin itseä. Jumalan rakastaminen näkyy siinä, että toimii Sanan mukaan. Voi olla, että et jostakin syystä voi rakastaa itseäsi, vaan inhoat itseäsi. Silloin ei pysty rakastamaan toisia ihmisiä. Nämäkin sisäiset haavat voit käydä läpi jonkun toisen ihmisen kanssa ja rukoilla yhdessä näiden puolesta. Jos se ei auta pitemmän päälle, kannattaa käydä myös psykiatrin kanssa asioita läpi.

Mutta käsky rakastaa on hankala, koska sen toteuttaminen käytännössä on monesti vaikeaa.  Rakastamiseen tarvitaan kaksi osapuolta, jos ei oteta itserakkautta lukuun. Rakkaus on syvältä tulevaa ja kokonaisvaltaista. Siksi sitä ei voi näytellä koko ajan. Hetken aikaa pystyt olemaan nätisti toisen ihmisen kanssa, mutta kun olet koko ajan hänen kanssaan, näet ne huonotkin puolet ja pahimmillaan voit olla todella ilkeä. Silloin kun toinen ei miellytä sinua, kysytään rakkautta olla hänen kanssaan ilman, että syntyy hankaluuksia.  

Rakastaminen on tunnetta ja ennen kaikkea tahtomista. Kumpi päättää sinun rakastamisesi?

Siksi tarvitaan tahtomaailman luovuttamista Jeesukselle. Vaikka olemme uskossa, emme voi rakastaa vaikeissa tilanteissa toisia, jos Jeesus ei pääse vaikuttamaan meidän tahtoomme.

Rakastava ihminen välittää ja uskaltaa kohdata vaikeatkin asiat. Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys.

1.Kor.13:4-7. ”Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi, ei kerskaile, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.  Kaiken se peittää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.”  Meillä kaikilla on kasvamista rakkaudessa. Kukaan ei ole täydellinen näillä alueilla.

Jumalan rakkaus on Pyhän Hengen kautta vuodatettu sydämiin (Room.5:5.) Siksi tarvitsemme uudestaan ja uudestaan Pyhän Hengen täyteyttä.  Silloin me voimme rakastaa niin kuin tulee. Eikä silloin tarvitse itse yrittää omin voimin puristaa rakkautta itsestä.

Comments