Pastorinpalsta‎ > ‎

Rakasta! osa 2.

lähettänyt Riku Kaatrasalo 5.6.2016 klo 8.52   [ 5.6.2016 klo 8.55 päivitetty ]


Rakkaudetta jääneet eivät välttämättä kykene rakastamaan – rakastamisen kyky vaatii rakastetuksi tulemista. Rakkautta ei voi opettaa, vaan sitä tartutetaan. – Terapeutti ja vankilapappi Markku Yli-Mäyry.

Rakastamiseen tarvitaan sekä anteeksiantamista, että pyytämistä. 1.Kor.13:5. sanoo: Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. Tuossa jakeessa sanotaan myös että rakkaus ei katkeroidu. Pahan muistelu aiheuttaa katkeruutta ja katkeruus estää rakkauden. Meillä on valinnan vapaus, jäämmekö katkerien ajatusten valtaan vai luovutammeko asiat Jumalan käsiin.

Corrie ten Boom: Corrie oli 1947 julistamassa Munchenissa Jumalan anteeksiantamuksesta. Hän oli julistanut, että kun tunnustamme syntimme, Jumala heittää ne merenpohjaan, ja ne ovat ikuisesti poissa. Rannalla on kyltti: kalastaminen kielletty.

Kokouksen jälkeen eräs mies raivaa tiensä Corrien luokse. Corrie tunsi tuon miehen olleen Ravensbruckin vartijana, yksi julmimmista. Entinen vartija seisoo käsi ojennettuna ja sanoo: ”Hieno sanoma neiti! Kuinka hyvä onkaan tietää, että kaikki syntimme ovat meren pohjassa.” Mies ei muistanut häntä, mutta Corrie muisti miehen. Mies sanoi:” Mainitsit puheessasi Ravensbruckista. Olin vartijana siellä, mutta sen jälkeen minusta on tullut kristitty. Annatko anteeksi minulle syntini?” Corrien sisko oli kokenut hitaan ja hirveän kuoleman tuolla leirillä. Pyyhkisikö tuo anteeksipyytäminen sen hirvittävän tosiasian pois päiväjärjestyksestä?

Corrie tiesi, että hän oli saanut yhä uudelleen anteeksi, mutta itse ei voinut antaa anteeksi. Corrie rukoili: Jeesus auta minua! Hän työnsi kätensä kohti miehen kättä. Silloin lämpö virtasi käsivartta pitkin Corrieen. Kyyneleet silmissä hän sanoi:” Annan anteeksi teille, veli.” Anteeksiantaminen ja rakastaminen ovat valintakysymys. Corrie teki valinnan ojentaa kätensä, sen jälkeen Jumala antoi voimaa antaa anteeksi. Samoin meillä on valinta rakastammeko vai olemmeko välinpitämättömiä tai jopa vihan ja katkeruuden vallassa.

 Room 5:5. ”Toivo ei tuota pettymystä, sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.” Tässä puhutaan toivosta, joka asiayhteydessä tarkoittaa armoa. Kenelläkään meillä ei ole itsessä voimaa rakastaa vaikeissa tilanteissa. Siksi tarvitsemme Jumalan antamaa armoa, joka luo toivoa. Liha saa meissä vallan, ellemme luovuta asiaamme Jumalan käsiin. Onneksi meille on annettu puolustaja Pyhä Henki, joka auttaa meidän heikkouksia. Hän tietää mikä on sinun heikko alueesi. Hän tukee ja nostaa sinua, silloinkin kun olet langennut tuolla heikolla alueella. On se sitten lastenkasvatus, aviopuolisona oleminen, toisten huomioon ottaminen tai joku muu asia. Snl.24:16: ”Vaikka vanhurskas kaatuisi seitsemän kertaa, hän nousee jälleen.”

Monesti kyse on siitä, että yritänkö itse omin voimin vai annanko Jumalan tehdä Pyhän Hengen kautta työtä minussa. Jotkut voivat olla suorittajia elämässään. Suorittajan voi olla vaikeaa antaa Jumalan tehdä työtä sisimmässään ja sen vaikutuksen näkymistä tekoina, pitäisi itse jotakin saada aikaan, mielellään nopeasti. Voi olla, että Jumala kasvattaa tällä tavalla kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä suorittajankin elämässä.

Rakastaminen on itsekkäälle lihalle mahdotonta. Mutta kun rehellisesti tunnustaa Jumalalle tarvitsevansa apua rakastamisessa, antaa Pyhä Henki meille siihen voimaa. Ja silloinkin kun huomaa epäonnistuneensa, anteeksipyytämisellä on mahtava vaikutus tilanteen korjaamiseen. Joskus me kovakalloiset ihmiset emme edes huomaa epäonnistuneemme ja loukanneemme toista, niin silloin loukatun on hyvä antaa anteeksi. Jos siihen ei pysty, niin rukoile, että Jumala antaisi kykyä antaa anteeksi.

Comments