Pastorinpalsta‎ > ‎

Toivo

lähettänyt Riku Kaatrasalo 3.11.2013 klo 6.09   [ 3.11.2013 klo 6.10 päivitetty ]

Nykyisin toivottomuus saa sijaa ihmisten elämässä. Yleisellä tasolla toivottomuutta voi aiheuttaa seuraavat kysymykset. Riittääkö ruokaa tulevaisuudessa ja miten luonnon saastuminen, erilaiset katastrofit ja sodat vaikuttavat elämääni?

 Henkilökohtaisella tasolla toivottomuutta tuovat perheen ongelmat, pelko yksin jäämisestä ja sairastumisesta. Työ ja raha–asiat huolettavat. Nämä kysymykset voivat aiheuttaa toivottomuutta. Ne luovat helposti epätoivoisen kuvan tulevaisuudesta.

Joku voi ajatella, että ei nämä kosketa minua, kun olen uskossa Jeesukseen. Jumala haluaa vain hyvää minulle. Mutta siitä huolimatta elämme syntiin langenneessa maailmassa ja joudumme pakostikin tekemisiin onnettomuuksien, sairauden ja kuoleman kanssa. Ratkaisevaa onkin, miten suhtaudumme näihin asioihin.

Luovutammeko omien mahdollisuuksien loppuessa vai uskommeko Jumalan mahdollisuuksiin, ja näemme toivoa kaikesta huolimatta?

Yksi Raamatun kantava teema onkin toivo. Heti syntiin lankeemuksen jälkeen Jumala antoi toivoa, että Jeesus on ”polkeva rikki käärmeen pään”, eli voittava ristillä paholaisen vallan ja voiman. Kaikkein vaikeimmankin elämän tilanteen keskellä meillä on tämä toivo, jonka avulla jaksamme eteenpäin.

1.Piet.1:3. ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta.” Oli tilanteemme miten vaikea tahansa, voimme ylistää Jumalaa, joka on antanut Jeesuksessa elävän toivon. Se ei ole teoriaa vaan se toimii käytännössä. Se, että Jeesus nousi ylös kuolleista, on merkki hänen onnistumisestaan kuoleman ja synnin voittajana.

Ylitsepääsemättömien vaikeuksien ja ongelmien keskellä voimme turvautua toivon Jumalaan. Room.15:13. sanookin: ”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.Usko Jeesukseen synnyttää meissä iloa ja rauhaa”. Tämä näkyi jo apostolien elämässä, kun Paavali ja Silas veisasivat kiitosta vankilassa ja Pietari nukkui, vaikka tiesi, että hänet telotettaisiin seuraavana päivänä. Pyhä Henki on voimallinen antamaan sisäistä voimaa kestää tilanteessa kuin tilanteessa.

Hepr.11:1. ”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Jos meillä ei ole mitään toivoa, ei meillä ole uskoakaan, koska usko kohdistuu toivoon.

Ja päinvastoin, jos meillä ei ole uskoa ei ole toivoa iankaikkisesta elämästä.

Room.4:18. ”Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva.” Aabraham uskoi Jumalan sanaan ja sai siitä toivoa tilanteeseen, jossa inhimillisesti ei ollut mitään toivoa.  Saakoon Aabrahamin esimerkki rohkaista meitä uskomaan Jumalan lupauksiin ja pitämään toivosta kiinni.

Yksi Raamatun lupaus onkin: ”Kristus teissä kirkkauden toivo.” (Kol.1:27) Ylösnoussut Kristus elää meissä ja meidän kauttamme koskettaa maailmaa. Siksi meillä on vielä toivoa.

Haluan ottaa loppuun hyvän esimerkin todellisesta toivosta. Buchenwaldin keskitysleiriltä Dietrich Bonhoeffer kirjoitti kihlatulleen ja perheelleen joulutervehdykseksi valoisan ja tulevaisuudenuskoa uhkuvan runon, josta on tehty laulu Hyvyyden voiman. Se julistaa, että pimeyden ja pahuuden keskelläkin on lupa uskoa parempaan tulevaisuuteen. 3. Säkeistö kuuluukin seuraavasti: Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

Comments