Ilo

Post date: 25-Sep-2014 06:46:05

Ilo on asia josta raamattu puhuu yllättävän paljon. Joku on laskenut, että Raamatussa on n.800 kertaa kehotus iloon ja riemuun. Ilo on asia, jota kannattaa haluta ja joka kuuluu uskovalle. Joskus ilo ja halu pyrkiä iloon voi kadota, kun niin kovasti aherramme arkisessa työssä ja Herran elovainioilla. Myös synti, arvostelu, kyynisyys vie ilon elämästä.

Luuk.15:25-32. ”Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.

Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.

Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.'

Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.'

Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.

Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"

Teksti paljastaa vanhemman veljen loukatun ylpeyden. Hän oli aina tehnyt oikein ja kaiken mitä on pitänytkin. Hän oli palvellut isäänsä tiukasti ja ilottomasti, velvollisuudesta. Vanhempi veli oli myös kateellinen juhlista ja ilosta, jota hän ei pystynyt omassa elämässään nauttimaan. Hänellä oli kaikki ainekset juhliin ja ilonpitoon, mutta hänen asenteensa esti sen. Monesti mekin palvelemme Jumalaa samalla tavoin kuin vanhempi veli. Teemme asioita velvollisuudesta käsin. Jumala ei ole kiinnostunut meidän työpanoksen määrästä vaan laadusta. Hän on kiinnostunut meidän sydämestä. Teemmekö asioita oikealla asenteella?

Jumala kutsuu sinua juhlaan. Kiinnostaako sinua vai ajatteletko, että minä vaan raadan ja toiset kevytmielisesti iloitsevat. Tämä on marttyyriasennetta. Eikä lainkaan positiivisessa mielessä marttyyri. Et omista iloa, etkä antaisi muidenkaan kokea sitä.

Fil. 3:1. ”veljeni, iloitkaa Herrassa!” Saatat ajatella, että helppo sinun on sanoa iloitse, mutta sinulla ei ole tätä mitä minulla on elämässäsi. Sanotaanko tässä jakeessa ehdollisesti, että iloitkaa Herrassa, silloin kun…?

William Hoven antaa tähän hyvän näkökulman: ” Ilo ei ole ongelmattomuutta, vaan Kristuksen läsnäoloa niissä.”

Suru on tunne, jota ei pidä syrjäyttää sanomalla, että iloitkaa aina Herrassa. Ei Raamatussa Room12:15. turhaan sanota, että iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. On hyvä tietää, että surunkin keskellä voi omistaa ilon, joka on elämänasenne.

Kun ilo katoaa elämästä voi miettiä kuinka paljon on aikaa ollut rukouksessa ja Sanan ääressä. Omassa elämässä ainakin huomaa, että ilon hävitessä ei ole ollut riittävästi Herran kanssa.

Me olemme uskovina osallisia evankeliumista, joka on ilosanoma. Se ei ole sanoma siitä mistä kaikesta pitää kieltäytyä ja miten ilotonta elämä voi olla.

Jeesus lupasi opetuslapsilleen ilon. Joh.15:11. ”Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.” Ilo tulee Jumalalta, ei omalla yrittämisellä. Room.15:13. ”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.”

Riippuu myös meidän jumalakuvasta pystymmekö iloitsemaan ja ottamaan vastaan iloa. Jos Jumala on mielestämme ankara tuomari, se ei luo iloa. Jos näemme oikealla tavalla Jumalan armon ja rakkauden meitä kohtaan, se saa aikaan kiitollisen ja iloisen mielen. Pyydetään Pyhää Henkeä valaisemaan meille Jeesusta. Silloin ilo voi päästä paremmin esille elämässämme, koska uskovan syvin ilon lähde on Jeesus Kristus.