Pastorinpalsta

Valkoinen hanki

Nyt taas pitkän pimeän jälkeen aurinko paistaa enemmän. Näiden aurinkoisten kelien keskellä on mukava ihastella Luojan luomaa kauneutta, joka näkyy luonnossa. Lasse Heikkilän laulussa lauletaan; ”Niin kuin on hanki valkoinen kirkkaimman auringon alla, puhdistuu tunto ihmisen armolle antautumalla. Jokainen muisto kunniaton pois kirjoista taivahan pyyhitty on, kun kaikki synnit on anteeksi annettu Jeesuksen ristin tähden.”

Voimme antautua armolle, kun otamme vastaan pelastuksen lahjan. Meidän ei tarvitse muuta kuin uskoa, eli luottaa, Jeesuksen tehneen kaiken tarvittavan siihen, että voin saada syntini anteeksi. Anteeksianto tapahtuu pyytämällä syntejä anteeksi Jeesukselta. Silloin sisimpämme voi omistaa puhtauden, joka on Jumalan antama lahja meille. Silloin voimme omistaa rauhan. Joh.14:27.”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille.” Tuo rauha pitää sisällään suhteen Jumalaan ja lähimmäisiin kuin itseenkin. Jeesuksen kautta voimme päästä lähemmäksi sitä, mihin Jumala loi ihmisen, elämään Luojansa ja toisten ihmisten kanssa rauhassa.

Pyydä siis Jeesukselta syntejä anteeksi niin omistat silloin puhtaan sydämen ja sisäisen rauhan.

• Riku Kaatrasalo

Jeesuksen veren voima

Jeesuksen veressä on elämää muuttava voima. Ilman veren evankeliumia, meiltä puuttuu elämää muuttava voima. Eräs mies psykiatrisessa sairaalassa, jossa olin töissä, kärsi sisäisesti menneestä rikoksesta. Hän sai kaikkea mahdollista psykiatrista hoitoa, siitä huolimatta sisin ei parantunut. Sanoin hänelle, että sinun tulee ottaa yhteyttä sairaalapastoriin. Ilman Jeesuksen veren kautta saatua vapautta synneistä, eivät parhaimmatkaan hoidot auta synnin aiheuttamaan syyllisyyteen.

 Kol.1:19-20.”Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys asuisi hänessä ja että hän sovittaisi Poikansa kautta itsensä kanssa kaiken maan päällä ja taivaissa ja näin tekisi rauhan hänen ristinsä veren kautta.”   Meillä voi olla sisäinen rauha suhteessa Jumalaan ainoastaan Jeesuksen veren puhdistavan voiman vaikutuksesta. Joillekin ihmisille veri on liian raakaa ja on parempi olla puhumatta siitä 1.Kor. 1:18.”Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” Ristin sanoma pitää sisällään Jeesuksen, joka vuodatti verensä meidän syntien puolesta. Jeesuksen veressä on voima, joka vapauttaa synnin kahleista, se on voima, joka vapauttaa synnin häpeästä ja syyllisyydestä.

Hepr.9:13-14. ”Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!” Jeesuksen veri saa aikaan sen, että omatunto puhdistuu ja meillä ei ole tarvetta omilla teoilla yrittää ansaita pelastusta. Toisaalta Jeesuksen veren puhdistama ihminen haluaa palvella Jumalaa, koska palvelu on osa Jeesuksen seuraamista. Voimme palvella kiitollisella asenteella, ei ansiomielessä.

Ef.1:6b-7.” Tämän armon hän on lahjoittanut meille siinä Rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan.” Jeesuksen veressä meillä on lunastus. Lunastus on sitä, että Jeesus verellään maksoi hinnan meidän rikkomuksista, synneistä Jumalalle. Me jokainen olemme niin arvokkaita Jumalan silmissä, että hän oli valmis antamaan Jeesuksen kuolla, että voisimme elää Hänen yhteydessään. Ilman lunastusta Jumala ei voisi olla missään tekemisissä syntisen ihmisen kanssa. Mutta nyt Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy Jumalan luo, niin tässä ajassa kuin iankaikkisuudessa.  

Jeesuksen veren kautta meillä on uusi liitto Jumalan kanssa. Tämä liitto ei perustu enää omalla voimalla lain kautta hyväksytyksi tulemiseen, vaan se perustuu armoon, Jeesuksen veren puhtaaksi pesemiseen ja Pyhän Hengen muuttavaan voimaan elämässämme. Ehtoollisella juomme uuden liiton maljan. Me julistamme ehtoollisessa uskovamme ja kuuluvamme tähän uuteen liittoon. Ja tätä liittoa mikään maailman mahti ei voi purkaa, liitto pysyy, ainoastaan ihminen voi lähteä pois liiton piiristä, mutta se ei ikinä raukea, koska Jeesuksen veri takaa tämän liiton.

• Riku Kaatrasalo

Ihmeellinen armo

Eräs vitsi kertoo espanjalaisesta isästä, jonka poika oli karannut kotoa Madridiin. Isä laittaa lehteen ilmoituksen: ”Paco, tule tapaamaan minua hotelli Montanaan tiistaina kello 12. Kaikki on annettu anteeksi. -Isä.” Kun isä menee paikalle, siellä on kahdeksansataa Paco-nimistä nuorta miestä odottamassa isäänsä.

Tämä vitsi tuo esiin sen tosiasian, että jokainen meistä tarvitsee ja kaipaa armoa. Toiset myöntävät tämän ja voivat saada armon elämäänsä. Toiset taas kieltävät tarvitsevansa sitä, koska ovat riittävän hyviä ja eivät ole tehneet mitään mihin sitä tarvittaisiin. Todellisuudessa ihmiset jotka kieltävät tarvitsevansa armoa pettävät vain itseään. Jokainen joka tutkii rehellisesti itseään, voi nähdä omat virheensä ja syntinsä. Silloin kun huomaa ne, voi myöntää tarvitsevansa apua näiden asioiden kanssa.

Avoimuus ja valmius ottaa vastaan ovat armon ehtoja. Armo on otettava vastaan, kristillisessä kielenkäytössä tapahtumasta käytetään sanaa parannus. Parannus kuvaa sitä, että on valmis muuttamaan suuntaa täydet satakahdeksankymmentä astetta. Silloin ihminen muuttaa käyttäytymistään.

Armo on sitä, että emme ansaitsemalla tule paremmiksi, vaan saamme pyytämällä syntimme anteeksi. Joh.1:12: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman (myös oikeuden) tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Jeesus antaa voiman tehdä täyskäännöksen elämässä. Hän antaa synnit anteeksi ja kasvattaa meitä armossaan hylkäämään sellaisen mikä ei ole Jumalalle mieleen. Tiit.2:11-12 Elävän uutisen mukaan: ”Ikuista pelastusta tarjotaan nyt jokaiselle ilmaiseksi. Kun otamme tämän Jumalan lahjan vastaan, ymmärrämme myös, että meidän on luovuttava huonosta, syntisestä elämäntyylistä ja elettävä Jumalan kunniaksi.”

Philip Yancey sanoo kirjassa Mikä armossa on niin ihmeellistä näin: ”Armo tulee meidän ulkopuoleltamme; se ei ole ihmisen saavutus vaan lahja.” Älä koeta muuttaa itseäsi omin voimin paremmaksi, vaan ota armon lahja vastaan ja anna Hänen tehdä työtä sinussa. Todellinen muuttuminen alkaa siitä, että myönnät tarvitsevasi armoa.

• Riku Kaatrasalo

Et ole sattuma

Ps.139:15-16.  Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.  16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.

Sinun syntymäsi ei ollut erehdys tai virhe. Jumala on valinnut rotusi, ihon ja hiusten värin. Samoin Jumala antoi sinulle tiettyjä lahjoja ja ainutkertaisen persoonallisuuden. Jumala päätti myös sen minne ja milloin sinä synnyt.

Jos Jumalaa ei olisi, kaikki olisi sattumaa ja vahingossa syntynyttä. Mutta Jumala on, ja hän on luonut sinut tiettyä tarkoitusta varten.

Sinun elämällä on merkitystä!

Joudutko taistelemaan hyväksytyksi tulemisen kanssa jollakin elämän osa-alueella, persoonallisuuden, taustan, fyysisen ulkomuodon?

Jumala haluaa vahvistaa sinua niin, että voisit hyväksyä itsesi ja siten elää täysipainoisempaa elämää.

Russel Keffler on sanonut näin: ”Sinä olet hyvästä syystä se, joka olet. Olet osa upeaa suunnitelmaa. Olet arvokas, täydellinen ja ainoa laatuasi, mies tai nainen, Jumalan tilaustyötä. Sinulla on ulkonäkösi hyvästä syystä.   Jumala ei luonut sinua sattumalta. Jo äitisi kohdussa hän sinut muovasi, olet juuri se, joksi hän sinut tahtoi tehdä.  

Vanhempasi olivat juuri hänen valitsemansa, ja tuntuipa sinusta miltä hyvänsä, hekin olivat Jumalan suunnitelman räätälintyötä ja kantavat itsessään Mestarin sinettiä.

Eikä elämäsi vamma ollut helppo kohdata.  Myös Jumala itki sen koskiessa sinuun; sen kuitenkin sallittiin muovata sydäntäsi, jotta kasvaisit hänen kaltaisuudessaan.

Sinä olet hyvästä syystä se, joka olet. Mestarin käsi on sinut muovannut. Sinä olet, kuka olet, rakastettuna, koska Jumala on olemassa!"

Arvosta itseäsi, koska Jumala on luonut sinut juuri sellaiseksi kuin olet. Voit palvella Jumalaa niillä kyvyillä ja lahjoilla, joita hän on sinulle antanut.

• Riku Kaatrasalo

Jumala haluaa totuutta

Olemme hyviä valehtelemaa itselle, toisille ja Jumalalle. Mutta jos meiltä puuttuu totuus ja elämme valheessa, se tuhoaa pahimmillaan meidät, meidän ihmissuhteemme ja Jumalasuhteen. Siksi Jumala haluaa totuutta sisimpään tai salatuimpaan saakka (Ps.51:8).

Totuus auttaa kohtaamaan ja voittamaan valheeseen pohjautuvat syytökset, pelon ja häpeän. Sielunvihollinen on valheen isä ja valehtelee meille enemmän tai vähemmän koko ajan. Toimitaanko me valheeseen vai totuuteen pohjautuvien asioiden ja ajatusmallien mukaan?

Tarvitsemme totuutta suhteessa itseemme. Jos näemme itsemme valheellisesti se vääristää sitä, mitä teemme tai olemme tekemättä. Tässä näkyy suomalaisina se, että aliarvioimme itseämme. Helposti ajatellaan, ettei minusta ole ja jätetään asioita tekemättä. Hengellisissä asioissa tähän auttaa, jos ymmärtää paremmin asemaansa ja identiteettiä Kristuksessa. Totuus meistä on, että lihassa, eli syntisessä luonnossamme, ei asu mitään hyvää. (Room.7:18). Siksi tarvitsemme naulita liha ristille (Gal.5:24). Käytännössä näemme monesti, että itsekkäät himot ja halut voittavat ja emme olekaan ristiinnaulinneet niitä. Tässä myös näkyy se, että toisen käden voimme naulata, mutta toisen naulaamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Annetaanko me Jeesukselle valta ristiinnaulita toinenkin käsi? Tässä tulee myös esille se, että olemmeko kokosydämisesti mukana vai ei. Jos tekee vain kun pastori käskee tai silloin kuin joku on näkemässä, niin se ei ole kokosydämestä tehtyä. Silloin meillä ei ole totuutta sisimpään saakka, ainoastaan ulkonaisesti voimme näyttää jotain, mutta sisimmässä olemme vain osittain mukana siinä. Tähän kamppailuun, että voimme olla kokosydämisesti mukana ja ristiinnaulita himot ja väärät halut, tarvitsemme voimaa. Apt.1:8 lupaa Pyhän Hengen antavan voimaa. Jeesukseen uskovina meillä on suunnitelma elämällemme. Meidät on luotu hyviä töitä varten (Ef.2:10). Jeesuksessa olemme uusia luomuksia (2.Kor.5:17). Synti ei enää saa hallintavaltaa, koska olemme Jeesuksen omia. Pyhä Henki asuu meissä ja antaa voiman vaeltaa vanhurskaasti. Mitä enemmän vietämme aikaa Jeesuksen seurassa, sitä enemmän se rakentaa uskossa ja pyhityksessä.

Tarvitsemme totuutta ihmissuhteissa. Jos valehtelemme toisille, niin ei voi syntyä luottamusta ihmisten välille. Totuus ihmissuhteissa vaikuttaa aitoutta. Tämä haastaa jokaista meitä. Voimmeko olla niin luotettavia ja rakkaudellisia, että toinen uskaltaa paljastaa kipeitäkin asioita? Gal.6:2. Muistuttaa meitä kantamaan toistemme kuormia. Kun uskaltaa jakaa kipeitä asioita toiselle, niin ihmissuhde vahvistuu, koska totuus vapauttaa esittämästä parempaa kuin mitä todellisuudessa on.

Tarvitsemme totuutta myös Jumalasuhteeseen. Jos meillä on vääristynyt Jumalakuva, se vaikuttaa siihen miten uskallamme elää. Jos on sellainen kuva Jumalasta, että hän on armoton tuomari, niin alkaa suorittaa asioita. Jos taas on sellainen kuva, että hän on vaan rakastava Isä ilman pyhyyttä, joka ei milloinkaan sano ei, niin lihanhimot alkavat saada jalansijaa elämässämme. Jumalalla on hyvät ajatukset omiaan kohtaan. Jer.29:11. ”Sillä minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia- minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Jeesuksessa ja hänen ristinkärsimyksessä näkyy Jumalan rakkaus meitä kohtaan (Tiit.3:4-5).

 Jeesus sanoi olevansa tie totuus ja elämä (Joh.14:6). Jeesus totuutena tekee meistä vapaita synnin kahleista. Ps.119:160. ”Sinun sanasi on kokonaan totuus.” Jumalan Sanan totuus vapauttaa ja auttaa näkemään missä tarvitsemme muutosta. Valhe vangitsee, mutta totuus tekee vapaaksi. Siksi Raamatun lukeminen pitää meidät paremmin vanhurskauden tiellä. Luetaan Sanaa ja annetaan sen totuuksien vaikuttaa meissä.

• Riku Kaatrasalo

Missä mennään hengellisesti Suomessa?

Entistä harvempi suomalainen lukee Raamattua ja lähestyy rukouksessa Jeesusta.

Asia ilmenee Kantar TNS:n toteuttamasta Suomen hengellistä tilaa kartoittaneesta kyselytutkimuksesta. Tämänkertainen aineisto koostuu yli tuhannen 15–74-vuotiaan suomalaisen haastatteluista.

Esimerkiksi Jeesusta rukoilevien osuus on laskenut kymmenessä vuodessa kolmanneksen 26 prosentista 18 prosenttiin. Niiden osuus, jotka vuoden sisällä olivat osallistuneet kristilliseen tilaisuuteen, on pudonnut 43:sta 27 prosenttiin.

Kehityskulku on lohdutonta katsottavaa. Ei-uskovien kontaktit kristinuskoon ovat vähentyneet merkittävästi. Lisäksi vakaumus näyttää siirtyvän aiempaa heikommin perheen perintönä sukupolvelta toiselle, kyselyn puuhamies, Seurakunnan kasvu ry:n tutkija Heikki Tyrni toteaa.

Noin kymmenen prosenttia oli lukenut Raamattua ja yhtä moni kristillistä lehteä tai kirjaa. Edellisessä tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 16 ja 21 prosenttia.

Seitsemän prosenttia oli seurannut kristillistä keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Niiden määrä, jotka olivat vuoden sisällä keskustelleet henkilökohtaisesti jonkun kristityn kanssa Jeesuksesta, oli niin ikään pudonnut seitsemään prosenttiin.

Vastauksissa näkyi selviä eroja eri väestöryhmien välillä. Iäkkäimmillä kristilliset asiat ovat useammin osa arkea, kun taas 25–34-vuotiaista yli puolella ei ollut käytännössä mitään kontaktia kristillisyyteen edeltäneen vuoden aikana.

Herättikö nämä tiedot sinua näkemään missä mennään hengellisesti? Uskallatko rukoilla, että Jeesus käyttäisi sinua ja joku ihminen voisi tulla uskoon sinun elämäsi vaikutuspiirissä?

• Riku Kaatrasalo

Risti

Risti on Kristuksen kärsimisen keskipiste. Ilman pääsiäisen tapahtumia ristillä, emme omistaisi kristinuskon vapauttavaa sanomaa. Jeesus, ristinkuolema ja ylösnousemus ovat tärkeimpiä asioita koko ihmiskunnan historiassa. Siksi siitä on ilo kertoa tänäänkin, vuosituhansia tapahtumien jälkeen.

Hebr. 12:2:ssa sanotaan, että Hän ”kärsi ristin, häpeästä välittämättä”. Häpeä vaihtui Jumalan käsissä mahtavaan lopputulokseen, voimme saada syntimme anteeksi. Jeesuksen ristin juurella oma häpeämmekin, epäonnistumiset tai lankeamiset voivat jäädä historiaan ja voimme alkaa elää uutta elämää Kristuksessa. Jumalan rakkauden ilmapiiri voi alkaa eheyttämään pois häpeän aiheuttamasta alemmuuden tunteesta ja näkemään mitä on olla ”uusi luomus”.

Jeesuksen tehtävä maailmassa oli ennen muuta antaa ”henkensä lunnaiksi monen edestä”, niin kuin Matt.20:28 sanoo.

Roomalaisille ja kreikkalaisille ristinkuolema oli rikollisen häpeällinen kuolema; juutalaisten silmissä se oli kuolema Jumalan kirouksen alaisena, Gal. 3:13 sanoo, ”Kristus lunasti meidät vapaiksi lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän puolestamme, sillä on kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu.” Risti oli kärsimisen, häväistyksen ja rangaistuksen tunnus, mutta tämän häpeän ja kirouksen puun Jeesus Kristus muutti kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voiton merkiksi.

Sana rististä on kristillisen julistuksen kaikkein voimakkain haaste maailman viisaudelle. Risti tulee kautta aikojen olemaan evankeliumin suuri loukkauskivi ja pahennuksen aihe. 1Kor. 1:18: ”Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.”

Uskallatko ottaa tämän hullutuksen vastaan ja omistaa sitä kautta mahtavan elämän Jeesuksen seurassa täällä ajassa, aina iankaikkisuuteen asti?

• Riku Kaatrasalo

Pyhitys

Pyhitys on yksi pelastuksen osa-alue. Hepr. 12:14. ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” 1.Piet.1:15. ”Tulkaa sen sijaan kaikessa vaelluksessanne pyhiksi, niin kuin teidän kutsujannekin on pyhä.” Näistä Raamatun kohdista käy ilmi, että pyhitys on tärkeä osa uskonelämää.

Pyhitys merkitsee sitä, että ihminen elää Jumalan omana hänen tahtonsa mukaista elämää. Verbin pyhittää perusidea on erottaminen. Meidät, jotka uskomme Jeesukseen ja joissa asuu Pyhä Henki, on erotettu elämään Jumalan kunniaksi. Joistakin tavaroista voidaan sanoa, että se on pyhitetty johonkin käyttöön. Voidaan sanoa, että minun hammasharja on pyhitetty ainoastaan minulle. Sillä harjalla ei rapsutella kengänpohjasta koirankakkaa vaan se on minun hampaiden harjaamiseen. Jotain tämänkaltaista on myös pyhitys uskovalla ihmisellä, erottautumista tämän maailman saastasta elämään Jumalalle.

Pyhityksessä on kaksipuolta. Yksi puoli on se, että Jeesus on pyhityksemme Jumalan edessä. 1.Kor.1:30. ”Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.” Pyhitys tältä puolelta on Jumalan armotyötä meidän puolesta. Ilman tätä Isän edessä Jeesuksessa tapahtuvaa pyhitystä pyhinkin meistä olisi kadotustuomion alainen. Tämä pyhittyminen tapahtuu uskoon tulemisessa. Kol.3:3. ”Teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätkettynä Jumalassa.” Meillä ei ole mitään omaa osuutta tässä pyhityksessä, se on täyttä lahjaa meitä kohtaan.

Toinen puoli pyhityksessä on käytännössä tapahtuva jatkuva prosessi. Kun uskova pyhitettiin Jeesuksessa, hänet erotettiin Jumalaa varten, kantamaan hedelmää Joh.15:16. ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät sitä varten, että menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi” ja elämään Kristukselle kuuliaisesti 1.Piet.1:2. ”Ja jotka Isä Jumala ennaltatietämisensä mukaisesti on Hengellään pyhittänyt Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen.” Kun Pyhä Henki asuu meissä, hän kuiskaa meille jos olemme tekemässä väärin. Siksi pystymme helpommin erottamaan mikä on Jumalan mielenmukaista elämää ja mikä ei. Mutta meistä ei ole tullut täydellisiä niin, että toimisimme aina Jeesukselle kuuliaisesti, kuitenkin meissä uskossa ollessamme vaikuttaa Jumalan työ ja voimme tehdä parannusta ja palata kuuliaisuuteen. Pyhitys koskettaa koko elämäämme, sen jokaista hetkeä ja tilannetta. Siksi pyhitys on niin tärkeä asia.

Tiit.2:11-12. ”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa.” Jumalan armo kasvattaa meitä kohti pyhää elämää, eli pyhittää meitä. Omin voimin pyhityksen yrittäminen johtaa pettymykseen ja pahimmillaan johtaa uskonelämästä luopumiseen, koska ihminen toteaa, että minusta ei ole tällaiseen, olen liian huono ja syntinen. Kun kasvamme armossa ja opimme paremmin tuntemaan Jeesusta, niin se johtaa meitä pyhittymään. Tässä on valinnan paikka jokaisella meillä, haluammeko kasvaa uskossa ja oppia tuntemaan paremmin Jeesusta. Emme pysty oppimaan tuntemaan Jeesusta, ellemme vietä aikaa hänen seurassaan. Sen vuoksi lue Raamattua ja rukoile yksin ja yhdessä, käy jonkun seurakunnan yhteydessä. Meidän ei tarvitse omalla voimalla yrittää pyhittyä ja kasvaa uskossa, vaan voimme luottaa siihen, että Jeesuksen seurassa pyhitymme, koska seura tekee kaltaisekseen.  

• Riku Kaatrasalo

Toivo

Toivon vastakohta on toivottomuus. Sitä voidaan kokea yleisesti ja henkilökohtaisten asioiden vuoksi. Pelot ja epävarmuus luovat helposti epätoivoisen kuvan tulevaisuudesta. Ratkaisevaa onkin, miten suhtaudumme näihin asioihin.

Luovutammeko omien mahdollisuuksien loppuessa vai uskommeko Jumalan mahdollisuuksiin, ja näemme toivoa kaikesta huolimatta?

Yksi Raamatun kantava teema onkin toivo. Heti syntiin lankeemuksen jälkeen Jumala antoi toivoa, että Jeesus on ”polkeva rikki käärmeen pään”, eli voittava ristillä paholaisen vallan ja voiman. Kaikkein vaikeimmankin elämän tilanteen keskellä meillä on tämä toivo, jonka avulla jaksamme eteenpäin.

Ylitsepääsemättömien vaikeuksien ja ongelmien keskellä voimme turvautua toivon Jumalaan. Room.15:13. sanoo: ”Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voimassa.” Usko Jeesukseen synnyttää meissä iloa ja rauhaa. Tämä näkyi jo apostolien elämässä, kun Paavali ja Silas veisasivat kiitosta vankilassa ja Pietari nukkui, vaikka tiesi, että hänet telotettaisiin seuraavana päivänä. Jumala on voimallinen auttamaan ja muuttamaan tilanteita ja antamaan sisäistä voimaa kestää tilanteessa kuin tilanteessa. Pyhä Henki lahjoittaa meille toivoa, iloa ja rauhaa. Meidän ei itse tarvitse yrittää olla iloisempia ja rauhallisempia ja omistaa toivoa toivottomassa tilanteessa.

Yksi Raamatun lupaus onkin: ”Kristus teissä kirkkauden toivo” (Kol.1:27). Kun olemme antaneet elämämme Jeesukselle, niin silloin ylösnoussut Kristus elää meissä ja toimii meidän kauttamme maailmassa. Siksi meillä on vielä toivoa.

Haluan ottaa loppuun hyvän esimerkin todellisesta toivosta. Buchenwaldin keskitysleiriltä Dietrich Bonhoeffer kirjoitti kihlatulleen ja perheelleen joulutervehdykseksi valoisan ja tulevaisuudenuskoa uhkuvan runon, josta on tehty laulu Hyvyyden voiman. Se julistaa, että pimeyden ja pahuuden keskelläkin on lupa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Vaikka inhimillisesti tilanne päättyi Bonhoefferin kohdalta toivottomasti, niin toivon ankkuri, joka oli Jeesuksessa, vei hänet kärsimyksistä toivon täyttymiseen, taivaaseen.                 

3. Säkeistö kuuluukin seuraavasti: Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

• Riku Kaatrasalo

Seurakunta

Kun puhutaan seurakunnasta, niin se tarkoittaa ihmisiä, eikä rakennusta. Seurakunnan jäsenenä, Jeesukseen uskovana ihmisenä, olet tärkeässä ja arvokkaassa asemassa. Jeesuksen seurassa sinä voit rohkeasti nostaa pääsi, tuntea ja tietää, että olet tärkeä. Ef.4:1.”Minä, joka olen vankina Herran vuoksi, kehotan siis teitä vaeltamaan saamanne kutsumuksen arvoisesti.” Jumalan tahto ei ole, että me valitamme omaa huonoutta, vaan se, että voimme olla rohkeasti Jeesuksen seuraajia, jokaisessa elämäntilanteessa ja elää kuninkaan lapsen tavoin arvokkaasti.

Sana seurakunta on suomennettu kreikan sanasta eklesia. Tämä sana tarkoittaa ryhmää ihmisiä, jotka ovat kokoontuneet yhteen, koska heidät on kutsuttu koolle. Sen lisäksi sana viittaa, että ihmiset olivat kokoontuneet erityistä tarkoitusta varten. Kreikkalaisessa maallisessa mielessä kysymys on ryhmästä kansalaisia, jotka on ” kutsuttu ulos” omista paikoistaan keskustelemaan jostakin yhteisölle tärkeästä asiasta. Tuo kokous oli asiaankuuluvan viranomaisen koolle kutsuma. Hengellisesti me tiedämme kuka kutsuu seurakuntayhteisön koolle, Jeesus. Kokoukset olivat erityiskokouksia, niillä oli merkitystä koko yhteiskunnalle. Tänäänkin seurakunnan ja seurakunnankokousten tulisi olla sellaisia, että ne vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.

Philip Yancey sanoo kirjassa Mihin seurakuntaa tarvitaan: ”Seurakunta on yhteisö, jossa ykseys ei tarkoita samanlaisuutta ja jossa erilaisuuden ei tarvitse ajaa ihmisiä erilleen.” Tämän takia seurakunnan tulisi olla paikka, jossa Jeesus yhdistää eri taustoista olevia ihmisiä. Erilaisuuden sietämiseen tarvitaan Jumalan antamaa kasvua ihmisenä ja Hengen hedelmänä kärsivällisyyttä. Kol.3:13.”Kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jollakulla on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.” Välillä joudumme kärsimään toisiamme, ja jos emme kärsi, emme voi pysyä yhteydessä toistemme kanssa. Jos emme ole yhteydessä toistemme kanssa, se vaikeuttaa uskossa kasvamista ja evankeliumin eteenpäin menemistä, jotka ovat uskonelämän ja seurakunnan tärkeimmät asiat.  

Seurakunnan tehtävä on auttaa meitä kasvamaan uskossa. Ef.4:11-12.”Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.” Jokainen Jeesukseen uskova on kutsuttu palvelemaan. Ja kun olemme kasvaneet uskossa, niin voimme palvella. Palvelu ja uskossa kasvaminen ovat symbioosi, toinen ruokkii toista. Ilman palvelua emme kasva uskossa niin hyvin ja ilman uskoa, suhdetta Jeesukseen, meidän palvelu ei kelpaa Jumalalle. Kun kasvaa uskossa, niin alkaa paremmin nähdä tarpeita, joissa voisi palvella. Uskossa kasvua voisi sanoa myös Jeesuksen rakkauden kasvamiseksi meissä.

Jumala on valinnut seurakunnan olemaan välikappaleena tuomaan Hänelle kunniaa, vaalimaan hengellistä elämää ja välittämään hyvä sanoma muille. Siksi seurakunnat ovat olemassa.

• Riku Kaatrasalo

Uusivuosi

Hyvää tätä alkanutta vuotta  2023 jokaiselle. Uusi vuosi mielletään usein puhtaan sivun kääntymisenä. Harvoin kuitenkaan oma elämä muuttuu yhdessä yössä. Muutosta ja tuoreutta kuitenkin tarvitaan: olemme taipuvaisia turtumaan, jumiutumaan ja vaeltamaan omassa, joskus syvässäkin, urassa. Room.12:2. Vapaa käännös sanoo sen näin: ”Älkää omaksuko tämän maailman käytöstä ja tapoja, vaan antakaa Jumalan uudistaa teidät uusiksi ihmisiksi muuttamalla ajattelutapaanne.”

 Tämän maailmanajan meno on kapinassa Jumalaa kohtaan. Jos lähdemme mukaan tämän hetken menoon, niin se on selkeässä ristiriidassa Jumalan ja hänen Sanansa kanssa. Emme pysty itse muuttamaan ajattelutapaamme. Se, miten katsomme maailmaa ja ajattelemme asioista, on perua perhetaustasta, kulttuurista ja luonteesta. Ja näissä kaikissa vaikuttaa enemmän tai vähemmän synti ja synnillinen luonto. Siksi tarvitaan Pyhän Hengen aikaansaamaa mielen uudistumista. Vasta kun Pyhä Henki uudistaa, opettaa ja ohjaa meitä, pystytään muuttumaan. Tähän me tarvitaan nöyryyttä, että voimme sanoa, muuta minua.

Ps.143:8.” Anna minun aamulla kuulla armonsanasi, sillä sinuun minä turvaan. Ilmoita minulle tie, jota minun tulee kulkea, sillä sinun puoleesi minä ylennän sieluni.”  Meidän tulee nosta katse Jeesukseen. Erottaa aikaa hänelle. Jos emme ylennä sieluamme Jeesuksen puoleen, niin kiire ja ajan huolet saavat meidät varmasti väsymään ja pahimmillaan masentumaan. Siksi on hengellisesti elinehto, että käännämme sielunmaiseman, sen miltä tuntuu hänen puoleensa.  Kun otamme kaikissa asioissa huomioon Raamatun neuvot ja kehotukset sekä myös noudatamme niitä, Jumala lupaa puhua selvästi ja johdattaa meitä kaikessa. Jumala ymmärtää, ettemme ole täydellisiä ja tarvitsemme paljon apua tottelevaisuuden tiellä. ”Jos poikkeat oikealle tai vasemmalle, kuuluu takaa korviisi nämä sanat: ”Tässä on tie, tätä kulkekaa.” (Jes. 30:21). Hän tietää, että tarvitsemme Hänen apuaan, joten, Pyhä Henki asuu meissä ja antaa ohjeita. Hän on meissä ja meidän kanssamme koko ajan johdattaen eteenpäin.

Sinä voit ottaa uskon askeleita tekemällä asioita, jotka Raamattu selvästi ilmoittaa olevan Jumalan tahto. Esimerkiksi 1. Tess. 5:18 sanoo, ”Kiittäkää joka tilanteessa”. Kun on vaikeaa, vastusta kiusausta ruveta valittamaan. Se ei auta yhtään, pahentaa vaan tilannetta. Kiitä Jumalaa, että Hän on lupaustensa mukaisesti kanssasi, oli elämässäsi millainen sekasorto tahansa. Muista, että Jumala on kiinnostunut elämämme joka ikisestä yksityiskohdasta ja haluaa olla mukana niissä kaikissa.

Etsi Jumalaa vilpittömin sydämin. Voit tunnusta, ettet pysty elämään kuuliaisena ilman Hänen apuaan. Jumala haluaa aina auttaa. Tässäkin asiassa Hän auttaa sinua, missä tahansa tilanteessa oletkin. ”Kaiken minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa” (Fil. 4:13).

Jokainen Voi kysyä itseltään, onko minulla varaa olla kääntymättä Jumalan puoleen useammin tänä vuonna? Ja miten se muuttuisi hyvästä aikeesta hyväksi tavaksi?

Saakoon tämä vuosi olla jokaiselle meille, vuosi joka saa meidät lähemmäksi Jeesusta.

• Riku Kaatrasalo

Joulun sanoma                                          

Joulun sanoma ei ole, joululahjoissa, - ruoissa, tai perinteissä. Joulun radikaali sanoma on, että kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona tuli ihmiseksi. Tuo joulun sanoman ei ala vasta seimen äärellä, vaan se alkaa jo siitä kun Jumala lupasi syntiin langenneille ihmisille, Aadamille ja Eevalle että käärmeenpää tultaisiin murskaamaan. Sanoma alkoi konkretisoitua kun Gabriel ilmestyi Marialle ja ilmoitti, että hän neitsyenä ryhtyisi odottamaan Jumalan poikaa. Tapahtuu ihme, neitsyt todella tulee raskaaksi.

Tätä sanomaa saamme olla kertomassa toisille, Jumala tuli ihmiseksi. Jouluna voimme kohdata ihmisiä antamalla aikaa toiselle, ajan antaminen voi olla avaintekijä tuomassa tuota ihmistä Jeesuksen luokse.

On hyvä muistaa, että joulu ilman pitkää perjantaita menettää merkityksensä. Siksi joulunakin saamme muistaa syyn siihen, miksi Jeesus syntyi. Jeesus syntyi kuollakseen meidän syntien puolesta. Siksi voimme tänäänkin olla kiitollisella mielellä ja ylistää Jeesusta, voimme olla armahdettuja syntisiä kun pyydämme synnit anteeksi.

Monelle arki on hyvinkin hektistä, mutta jouluna meillä on mahdollisuus pysähtyä evankeliumin äärelle. Ilosanoma Jeesuksesta voi antaa uutta elämäniloa arjen keskelle. Luuk.2:20. ”Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.” Paimenet menivät kohtaamaan Jeesusta ja sen jälkeen he palasivat arkeen kiittäen ja ylistäen Jumalaa. Samoin mekin voimme päivittäin kohdata Jeesuksen ja siinä Pyhä Henki voi kirkastaa Kristusta, ja niin meille tulee halu kiittää ja ylistää Jeesusta.

Nauti joulun sanomasta sanomalla itsellesi: ” Minulle on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja!”

Tätä sanomaa saamme elää todeksi omalle kohdalle myös tänään ja tänä jouluna.

-          Riku Kaatrasalo

Pimeässä vaeltaminen

Eräänä iltana kävelimme pimeällä tiellä, jossa ei ollut katuvaloja. Ellei meillä olisi ollut taskulamppua mukana, emme olisi tienneet mihin menemme. Olisimme todennäköisesti kävelleet ojaan tai kompastuneet kuopan kohdalla.

Elätkö sinä pimeydessä, etkä tiedä mihin olet matkalla elämässäsi? Joh.12:35 Jeesus sanoo näin: ”joka vaeltaa pimeydessä ei tiedä minne menee.” Jos elämässä on hengellisesti pimeää, ihminen ei tiedä minne on matkalla. On epävarmuutta siitä, onko kuolemanjälkeen elämää ja jos on, niin millaista se on.

Tähän pimeyteen Jeesus antaa toivoa, että voi saada valoa ja varmuuden siitä mihin on matkalla. Joh.12:46 Jeesus sanoo: ”Minä olen tullut valoksi maailmaan, ettei yksikään, joka uskoo minuun jäisi pimeyteen.”  Joh.8:12 Jeesus sanoo olevansa maailman valo. Se joka seuraa häntä, ei kulje pimeydessä. Usko Jeesukseen on luottamusta siihen, että Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus riittää hyvittämään Jumalalle minun synnit. Kun pyydän Jeesukselta syntini anteeksi, hän antaa ne anteeksi ja saan elää armahdettuna.

Kun pyydät syntejä anteeksi, sinusta tulee Jeesuksen seuraaja ja saat omistaa valon elämäsi pimeyden keskelle. Tuo valo osoittaa, minne tulee mennä, ettei eksy pois tieltä, joka johtaa taivaaseen. Jeesus on sinun elämäsi valo niin, että näet väistää elämäntiellä olevat kuopat ja näin sinä säästyt monelta vaikeudelta, joihin olisit kompastunut ilman valoa.

• Riku Kaatrasalo

Vakuutus

Vähän aikaa sitten minulle soitettiin eräästä vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin kilpailevaa vakuutusta nykyisen tilalle. Tässä elämässä voi tulla eteen monia tragedioita, joiden takia on hyvä olla vakuutus.

Haluan kertoa sinulle parhaasta vakuutuksesta, jonka olen ottanut vastaan. Tuo vakuutus on täysin ylivertainen muihin nähden. Tuon vakuutuksen antoi Jeesus huutaessaan ristillä: ”Se on täytetty!” (Joh.19:30).

Moni miettii vakuutusta ottaessaan sitä, paljonko se maksaa. Tämä Jeesuksen tarjoama vakuutus on täysin ilmainen, mutta kuitenkin se vaatii koko elämän. Joidenkin mielestä tässä on iso ongelma, koska ”ilmaisia lounaita” ei ole olemassa. Sen takia he jättävät vakuutuksen ottamatta, peläten sen olevan vain huijausta. Moni haluaisi itse tehdä jotain ansaitakseen tuon vakuutuksen, koska on nöyryyttävää ottaa säälistä vastaan näin hyvä tarjous.

Toinen tärkeä asia vakuutuksessa on, että mitä se pitää sisällään. Jeesuksen antama vakuutus pitää sisällään sisäisen ilon, onnen ja rauhan. Se antaa myös turvan jokaisessa tilanteessa. Kaiken tämän lisäksi tällä vakuutuksella pääsee myös osalliseksi taivaan valtakunnasta, niin tässä ajassa kuin myös iankaikkisuudessa.

Miten tämä vakuutus otetaan? Se otetaan sanomalla: ”Jeesus anna minulle minun syntini anteeksi” ja seuraamalla vakuutusasiakirjan eli Raamatun ohjeita.

 Rohkaisen ja yllytän sinua ottamaan tämän vakuutuksen itsellesi. Se kannattaa, koska sillä on merkitystä vielä silloinkin, kun muutamme täältä ajasta iankaikkisuuteen.

• Riku Kaatrasalo

Aidan toisella puolella

Muutama vuosi sitten meillä oli kaksi kania. Talvet ne asustelivat aitassa. Niille oli rakennettu sinne aitaus. Aitauksen sisäpuolella oli vettä ja ruokaa. Toisinaan kanit halusivat hypätä aidan toiselle puolelle tutkimaan aittaa. Aidan toiselle puolelle hypättyään ne eivät ymmärtäneet hypätä takaisin ruoan ja veden ääreen.

Joskus ihmisinä toimimme samalla tavalla kuin nuo kanit. Hyppäämme aidan yli olettaen, että toisella puolella elämä on onnellisempaa ja jätetään elävä vesi ja Sanan ravinto sikseen ja näännymme hengellisesti. Raamatun mukaan jokainen meistä on hypännyt aidan toiselle puolelle. Room.3:23-24” Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden (syyttömäksi julistuksen) hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” Ellemme anna Jeesukselle lupaa nostaa meidät takaisin aitaukseen, näännymme ravinnon puutteeseen.

Jumala on Raamatussa antanut meille rajat, jonka sisällä meidän tulisi elää. Noiden rajojen sisällä on kaikki mitä tarvitaan elämään ja oikeaan kristilliseen elämään. Aitauksessa, eli Jumalan läheisyydessä meillä on hyvä olla, vaikka joskus näyttäisi siltä, että kauempana Jumalasta voisi olla jotain parempaa. Asaf sanoo psalmissa 73, ”minun onneni on olla Jumalaa lähellä.”

Ihan niin kuin itse jouduin nostamaan kanit aitauksen sisälle, jotta ne säilyisivät hengissä, samoin Jumalakin haluaa viedä meidät lähelle itseään. Sinulla on vapaa tahto jäädä aidan väärälle puolelle ilman hengellistä ravintoa, mutta Jumalan tahtoisi, että jokainen ihminen antaisi luvan nostaa aitauksen sisälle, hänen läheisyyteen.

• Riku Kaatrasalo

Kallio

Tällä hetkellä ihmisten turvallisuudentunne ja luottamus tulevaisuuteen ovat horjuneet. On Ukrainan sotaa, ja siitä johtuvaa mahdollista ruokakriisiä ja on koronaa. Nämä ovat aiheuttaneet maanjäristyksen ihmisten materiaalisiin turvakallioihin. Kun tutut ja turvalliset asiat romahtavat, mistä voi saada turvan?

Psalmeissa verrataan monissa kohdin Jumalaa kallioon. Jumala on kallio, jonka turviin voi paeta elämän kriisien keskellä. Ihminen saa elää tuon kallion turvissa, niin kuin Psalmissa 62:8 sanotaan: ”Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.”

Jumalan luona on sellainen turva, joka kestää. Se ei sorru eikä murru pahimmassakaan tilanteessa. Kuitenkaan tuo turva ei poista meiltä vaikeuksia elämästä. Jumala voi sallia meille asioita, jotka voivat olla inhimillisesti vaikeita, jopa mahdottomia kestää. Psalmissa 42:10 sanotaan: ”Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: ”Miksi olet unohtanut minut? Miksi minun täytyy kulkea murehtien, vihollisen ahdistamana?” Tämä psalmi tuo esiin sen, kuinka Jumala ei poista kipua, kärsimystä ja kuolemaa elämästämme. Niiden keskellä voimme kuitenkin olla kalliolla.

Tuolle kalliolle pääsemme uskomalla Jeesukseen. Voit pyytää Jeesusta antamaan synnit anteeksi ja lähteä seuraamaan häntä kaikessa elämässä. Muut kalliot paitsi Jeesus horjuvat ja sortuvat. Jeesuksen seurassa voimme olla turvassa.  Usko Jeesukseen vie meidät iankaikkiseen elämään, jolloin kaikki kärsimys on mennyttä ja voimme nauttia Jumalan läsnäolosta ja rauhasta loputtomasti.  Silloin tiedämme, että Hänen kauttaan meillä on pääsy pois tästä hetken kestävästä ahdistuksesta ja voimme omistaa Jumalan valtakunnan rauhaa jo tässä ajassa. Tule Jeesus-kalliolle, joka antaa turvan niin tähän päivään kuin iankaikkisuuteenkin.

-          Riku Kaatrasalo

Evankeliumin voima

1.Kor.4:20. ”Sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana.” Tämän maailman filosofeilla ja monilla uskonnoilla on hienoja ajatuksia ja oppeja, mutta ne eivät ole pystyneet muuttamaan juurikaan tätä synnin turmelemaa maailmaa. Ainoa asia mikä muuttaa todella maailmaa, on evankeliumi.

Evankeliumi sanaa käytettiin voitonsanoman tuomisesta taistelukentältä. Jeesuksen seuraajilla on voitonsanoma, evankeliumi. Voitonsanoma on, että Jeesus kuoli ristillä ja nousi ylös kuolleista. Miksi juuri tuo ristinkuolema on niin tärkeä? Siksi, että siinä Jeesus kuoli jokaisen syntien puolesta ja se mahdollistaa pääsyn Jumalan yhteyteen.

Jumalayhteyteen pääsy vaati jokaiselta luottamusta Jeesuksen tekemään työhön. Silloin kun luottaa Jeesuksen ristillä tekemään sovitukseen, ei enää tarvitse yrittää itse parantaa itseään, jotta kelpaisi Jumalan silmissä. Kun sanoo Jeesukselle haluavansa saada synnit anteeksi ja elää hänen mielenmukaista elämää, niin silloin Jumala katsoo ihmistä Jeesuksen kautta, eikä katso enää ihmisen heikkouksia ja syntejä. Jumala katsoo vain Jeesuksen täydellisyyteen, näkemättä enää meidän syntejä.

Evankeliumi ei ole kertomus historiallisista tosiasioista, vaan siinä on uutta luova voima, joka vapauttaa ihmisen pimeyden vallasta Jumalan valtakuntaan. Tänäänkin Jumala odottaa, että sinä voisit kokea tuota evankeliumin voimaa, joka vapauttaa. Rukoile Jeesusta ja koe mitä on evankeliumin voima.

• Riku Kaatrasalo

JUMALAN LUPAUKSET

Näin vuoden alussa mietitään mennyttä ja tulevaa vuotta. Jotkut tekevät uudenvuodenlupauksia. Omat lupaukset saattavat jäädä toteutumatta tai jäädä lyhytaikaiseksi. Uskovina saamme muistaa, mitä lupauksia Jumala on meille antanut. Jumalan lupaukset eivät ole samanlaisia kuin omamme. Hän pitää kiinni lupauksistaan ja ne pysyvät aina voimassa.

Mitä ne lupaukset sitten ovat?

Lupaus Pyhästä Hengestä. Apt.2:32-33. ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette.”  Me saamme turvata tähän lupaukseen, että Pyhä Henki on annettu meille voimaksi silloin, kun tuntuu, ettei jaksa enää vaeltaa uskossa tai ei uskalla todistaa Jeesuksesta.

Elämä Kristuksessa. 2.Tim.1:1. ”Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, lähetetty julistamaan lupausta siitä elämästä, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.”  Tämä pitää sisällään niin paljon, ettei sitä voi lyhyesti kokonaisuudessa sanoa. Mutta se on elämää josta saa todellista tyydytystä.

Syntien anteeksiantamus. Jes.1:18. ”Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.”  Tämä lupaus on tosi lohdullinen. Jeesuksessa me saamme synnit anteeksi.

Iankaikkinen elämä. 1.Joh.2:25. ”Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä.”  Uskomalla Jeesukseen me saamme omistaa lupauksen taivaaseen pääsystä.

Turva. Ps.91:1-7. ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.” Näinä epävakaina aikoina on hyvä tietää, mitä Jumalan on luvannut hänen omilleen. Olemme turvassa, eikä meidän tarvitse pelätä taloudellisia vaikeuksia, erilaisia epidemioita tai terrorismia. Kaikissa tilanteissa Jumala antaa meille tarvittavan avun ja voiman.  Me ihmiset olemme monesti välikappaleena tuomassa apua vaikeuksissa oleville. Sinäkin voit olla Jeesuksen käsinä, jalkoina ja korvina välittämässä apua. Luota Jumalan lupauksiin ja ole rohkea.

• Riku

Joulun tekeminen

 ”Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.” Tämän laulun sanoihin on kiteytynyt koko joulun suuri sanoma.

Mitä tuo joulun sydämeen ”tekeminen” tarkoittaa? Mitä oikeastaan onkaan se, mitä joulussa voi itse tehdä, mihin voimme itse valmistautua? Mikä taas joulussa on sitä, mitä omin voimin ja valmisteluin ei voi itse luoda – sitä mikä on Jumalan lahja ihmiselle, Joulun Ihmettä?

Missä määrin edes pystymme itse tekemään tilaa joulun sanomalle, kaiken ympärillämme vellovan ulkoisen hälinän ja kiireen keskellä? Kuinka voimme jostain tavoittaa jostain kappaleen hiljaisuutta, rauhaa ja joulun sanomaa? Ja sitten kuitenkin – loppujen lopuksi – ei kai joulun tekeminen voi olla vain ihmisestä itsestään kiinni?

Entä jos rauha ei tulekaan sydämeen, kaikesta yrityksestä huolimatta? Vaikka kuinka yrittäisi pysähtyä, hiljentyä, tavoittaa joulun sanoman? Tai mitä jos tänä jouluna ei jaksakaan valmistella yhtään mitään? Mitä jos elämä on liian suuressa kaaoksessa tai ahdingossa, ettei joulun sanomalle tunnu löytyvän sijaa? Jos juuri tämä joulu tuntuu erityisen vaikealta, vaikkapa yksinäisyyden, läheisen kuoleman tai sairauden takia?

Mistä joulu tulee, jos itselläni ei ole tarjota sille mitään? Jos omassa kaaoksessani ei ole tilaa hiljaisuudelle ja rauhalle? Toisaalta, voiko ihminen koskaan edes olla täysin valmis niin käsittämättömän suuren sanoman vastaanottamiseen?

Näiden kysymyksien keskellä on lohdullista muistaa, että joulustakin löytyy aineksia ihmisen keskeneräisyydestä, peloista ja hämmennyksestä – ja siitä huolimatta joulussa on kyse Jumalan suunnitelman täydellisyydestä, lupauksen täyttymisestä ja suuresta rakkaudesta.

Eiväthän Joosef ja Mariakaan olleet valmiita! Eiväthän hekään olleet valmistautuneet ottamaan vastaan tuollaista yllätystä, tuollaista ihmettä! Ajoituskaan ei varmasti tuntunut heistä parhaalta mahdolliselta. Ulkoisen ja varmasti myös sisäisen myllerryksen keskellä he kuitenkin uskalsivat luottaa Jumalaan, Hänen suunnitelmaansa, ajoitukseensa ja tarkoitusperiinsä. He uskalsivat uskoa hänen rakkauteensa. Juuri se – juuri tuo järjetön uskallus luottaa Jumalaan – on joulun odotuksessa niin kertakaikkisen ihmeellistä.

Mikä oma osuuteni onkaan joulun ”tekemisessä”? Vastaanottaa ja hyväksyä Jumalan käsittämätön rakkaus Jeesuksessa on se, joka voi tehdä sydämeeni joulun. Jumala hyväksyy keskeneräisyyteni, Hän ei vaadi minulta suorituksia. Siksi minun ei tarvitse olla valmis, joulunakaan. Saan olla väsynyt, heikko ja rikkinäinen. Saan olla epätäydellinen ja epäonnistunut.

Kun uskaltaa myöntää, että voin olla Jeesuksessa keskeneräisenä, silloin pystyy vapautuneesti omistamaan joulurauhan sisimmässään.

• Riku Kaatrasalo

Terve oppi

Paavali kirjoittaa Titukselle näin: ”Puhu sinä sitä, mikä sopii terveeseen oppiin.” (Tit.2:1.) Paavali neuvoo nuorta Titusta johtamaan Kreetan seurakuntaa. Paavali painottaa terveen opin jatkuvasta opettamisesta. Jos seurakunta saa vain välillä tervettä oppia, niin seurauksena on väistämättä ongelmia. Vääränlaiset opit voivat alkuun tuntua ja kuulostaa hyvältä, mutta pitkän ajan kuluttua valheen tuoma hedelmä tulee näkyviin. Tuo valheen hedelmä on monesti rikkoontuneet ihmissuhteet, viha ja katkeruus.

Terve opetus perustuu Raamattuun, ja sen keskipiste on Jeesus Kristus. Terve oppi on totuudenmukaista ja oikein ymmärrettyä tietoa, jota sovelletaan käytäntöön. Terve opetus saa aikaan hyviä tekoja ja edistää hengellistä tasapainoa. Jeesukseen uskovana voit juurtua Raamatun totuuksiin, etteivät mitkään olosuhteet tai taitavasti vääristelty totuus saisi sinua harhautumaan tärkeimmän ääreltä toissijaisiin asioihin. Jos epäilee jotakin asiaa, että onko se tervettä oppia, voi aina rukouksin kysyä, mitä mieltä Pyhä Henki on asiasta. Jos sisälläsi tämän rukouksen jälkeen on lepo ja rauha, niin silloin, hyvin isolla todennäköisyydellä asia on terveen opin mukainen. Ja aina voi kysyä luotettavilta läheisiltään, mitä mieltä he ovat asiasta.

Terveen opin puhumista voi laajentaa koskemaan kaikkea elämää, ei pelkästään seurakunnan puhujapöydän takana puhuttua puhetta. Yhtenä ohjenuorana omaan puheeseen saa Fil.4:8. ”Sitten vielä, veljet, kaikki mikä on totta, mikä kunnioitettavaa ja oikeaa, mikä puhdasta, rakastettavaa ja hyvältä kuulostavaa, jos on jokin hyve ja jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” Jos ajattelet tällaisia asioita ne pakostikin tulevat sinun puheeseen mukaan, koska sydämen kyllyydestä suu puhuu.

Puhu siis tervettä oppia, jonka ohjenuorana ovat Raamatun luotettavat ja terveet periaatteet, niin seurakunnan keskellä kuin kaikkialla muuallakin elämässäsi.

-Riku Kaatrasalo

Häpeän ja pelon voittaja

Kun on tehnyt tai sanonut jotain omasta mielestään väärin, se saa aikaan häpeän tunteen. Halu valua maanrakoon täyttää mielen. Jumala on luonut meille kyvyn hävetä. Häpeän pelko estää meitä usein tekemästä vääriä valintoja elämässä.

Elämässä emme onnistu aina mallikelpoisesti ja se saa aikaan häpeää. Silloin tarvitsemme toisia ihmisiä, jotka ovat rinnalla auttamassa ja nostamassa maanraosta takaisin ihmisten ilmoille. Tarvitsemme myös Jumalan armoa, jos olemme rikkoneet Jumalaa ja lähimmäisiä vastaan.

Snl.28:13 sanoo: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” Vaatii nöyryyttä nähdä ja tunnustaa asiat, joilla on rikkonut itseään, lähimmäisiään ja jumalasuhdettaan. On mahtavaa tuntea ja nähdä, miten Jumala haluaa armahtaa, eikä tuomita. Armon kautta saamme syntimme anteeksi ja Jumala antaa sisimpäämme puhtaan omantunnon. Jumala haluaa poistaa häpeän ja antaa tilalle tervettä itsetuntoa ja rohkeutta elää Jumalan haluamalla tavalla.

Häpeän rinnalla monesti toimii myös pelko. Epäonnistumisen jälkeen on läsnä pelko siitä, käykö taas yhtä huonosti kuin viimeksi tai mitä muut ajattelevat. Raamattu lohduttaa ja rohkaisee kuitenkin näin: 1.Joh.4:16-18.”Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.”

Jumalalla on rakkautta meitä kohtaan, ja siksi me voimme luottaa siihen, että hän haluaa meidän parasta elämässä. Jumala on lahjoittanut meille parhaimmat mahdolliset työkalut Pyhän Hengen kautta, että voisimme elää rohkeasti vapaana häpeästä ja pelosta.

Johannes puhuu tässä myös täydellisestä rakkaudesta, joka personoituu Jeesukseen. Jeesuksen seurassa on niin turvallista olla, että pelko ei saa elämässä tilaa ja niin täydellinen rakkaus, Jeesus, on karkottamassa pelkoa ja sen ilmapiiriä.

Pyhän Hengen jano

Tämän kirjoituksen tarkoitus on lisätä janoa Pyhän Hengen puoleen. Kun on riittävä jano, niin haluaa juoda. Haluan kirjoittaa Pyhästä Hengestä, että tulisi halu olla vuorovaikutuksessa Hengen kanssa ja täyttyä Hengellä.  Miksi me emme saa puolihuolimattomasti rukoillen armolahjoja ja Hengen täyteyttä? Ne ovat niin tärkeitä ja arvokkaita asioita, että Jumala haluaa nähdä olemmeko tosissamme, kun pyydämme niitä. Ei me löydetä timanttejakaan potkimalla pihakiviä. Ne pitää kaivaa maan uumenista. Siksi timantit ovat niin arvokkaita, koska ne ovat vaikeasti löydettävissä. Jotain samaa näen myös siinä, että Jumala haluaa meidän erottavan aikaa Pyhän Hengen anomiselle, koska ne ovat niin arvokkaita asioita. Henki kaste ja Hengen lahjat eivät ole suoranaisesti yhteydessä siihen kuinka paljon me rukoilemme. Joskus joku täyttyy heti uskoon tultuaan Hengellä. Joskus joku joutuu odottamaan vuosia.  Hengen täyteys ja armolahjat ovat lahjoja. Lahja ei perustu omiin ansioihin. Lahja voidaan vaan ottaa vastaan. Hengen toiminta elämässämme on vuorovaikutusta. Se ei ole yksipuolista, vaan siinä on minun epätäydellisyys ja Pyhän Hengen täydellisyys tekemässä jotakin yhdessä. Pyhä Henki voi vaikuttaa aina tarpeen tullen monenlaisia asioita, vaikka et omistaisi jotakin lahjaa. Uskoon tultuaisi Pyhä Henki on muuttanut asumaan sinuun. Voit vielä erikseen kyllä täyttyä Hengellä, jonka yhtenä tarkoituksena on antaa voimaa olla Jeesuksen todistajana sanoin ja teoin.

Yksi tärkeä tekijä Hengellä täyttymiseen on halu saada se. Tänäänkin anova saa uskoa Jeesuksen lupaukseen: Luuk.11:13. ”Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat.”

Mikä estää Hengen lahjan saamisen? Uskon, että Pyhä Henki puhuu sisimmälle, jos on jotakin mikä estää Hengen täyteyden. Joskus on opetettu, että pitää pyhittäytyä, ennen kuin saa Pyhän Hengen kasteen. Jos omassa voimassa koetan pyhittäytyä, niin silloin se on ansioon perustuvaa, ei lahjaa. Esteitä Hengellä täyttymiseen ovat epäusko ja tietämättömyys. Voidaan ajatella, etten ole riittävän hyvä saamaan lahjaa. Ef.1:4-5. ”Jo ennen maailman perustamista hän valitsi meidät Kristuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia hänen edessään. Rakkaudessaan hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta.” Olemme Jeesuksessa pyhiä ja olemme täysin oikeutettuja saamaan Hengen täyteyttä ja lahjoja.

Hengen täyteys on koko elämää varten, ei pelkästään seurakunnassa palvelemista varten. Henki voi vaikuttaa kaikkialla missä liikutkin. Anna Hengen vaikuttaa myös ihmissuhteissa, koska emme palvele koko ajan julkisesti. Olemme perheen keskellä ja työpaikalla. Hengen täyteys tulee näkyviin sielläkin. Kun sinulta puuttuu kärsivällisyyttä, niin Pyhä Henki voi täyttää sinua kärsivällisyydellä ja et enää hermostukaan niin rajusti kuin aiemmin. Hengen täyteys ei tee meistä tunteettomia viilipyttyjä, vaan auttaa meitä vaikeissa tilanteissa selviytymään paremmin. Se miten elämme, vaikuttaa siihen, että lapset seuraavat Jeesusta ja voivat olla aktiivisesti palvelemassa häntä. Meidän tulee opettaa lapset näkemään Jumalan läsnäolo koko elämässä, ei ainoastaan seurakunnan tilaisuuksissa. Ja siihen tarvitaan Hengen täyteyttä. Ilman sitä emme kykene siihen. Ja siksi Hengen täyteys ei ole pelkästään fyysinen kokemus, vaan Jumalan kokonaisvaltaista vuorovaikutusta ja toimintaa meidän elämässä.

Matti Niemelä sanoo kirjassaan Pyhä Henki ja me näin: ”Keskinäinen alamaisuus, vastavuoroinen kunnioitus ja rakkaudelliset ihmissuhteet edistävät Hengen täyteyttä.” Henki muuttaa meitä Kristuksen kaltaisuuteen ja vaikuttaa luonteen kasvuun.(Gal.5:22.) Armolahjat toimivat parhaiten, kun Jumalan rakkaus saa vallata meitä.

Jos huomaat omassa elämässä, että puuttuu keskinäistä alamaisuutta, kunnioitusta ja rakkaudellisia ihmissuhteita, niin tunnusta tämä ja pyydä, että Henki auttaisi kasvamaan näissä asioissa.

Tarvitsemme Pyhän Hengen täyteyttä, jotta Jumalan siunaus voisi levitä meidän kauttamme. Antakoon Herra meille janoa täyttyä Pyhällä Hengellä.

Mikä ohjaa valintojamme?

Jokainen meistä tekee joka päivä valintoja. Voi sanoa, että elämässä on kyse valinnoista. Joudumme valitsemaan sen, mille jaamme voimavaramme. Kaikkea emme voi saada. Siksi on tärkeää kysyä, mikä ohjaa valintojamme.  

Ruoan suhteen voi sanoa helposti, että mikä ohjaa valintoja. Toisille tärkeintä on terveellisyys, toisille hinta, joillekin tärkeää on kotimaisuus. Arvovalinnoissamme emme aina osaa eritellä selkeästi miksi valitsemme tietyllä tavalla. Nostan muutaman eri asian mikä vaikuttaa valintoihimme. 

Toisten mielipiteet ovat iso osa suurimmalle osalle ihmisiä. Jo heti kun Jumala vetää ihmistä puoleensa, ajatukseen nousee, että mitä muut ajattelevat. Yksi tällainen tapaus Raamatussa (Joh.3.)on Nikodemus. Hän tuli muiden ihmisten pelosta kohtaamaan Jeesusta yöllä. Joh.12:42-43. ”Kaikesta huolimatta monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi erotetuiksi synagogasta, sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.” Olenko valmis siitäkin huolimatta, että toiset eivät katso hyvällä, tekemään jotakin, joka tuo kunniaa Jumalalle? Vai jätänkö tekemättä, että ihmiset arvostaisivat minua enemmän?

 Joskus lapsuuden kokemukset saavat aikaan sen, että tekee valintoja tietyn kaavan mukaan. Jos lapsuudessa ei ole saanut kannustusta saattaa olla, että ei uskalla tehdä asioita, joita pystyisi tekemään mutta ajattelee itsestään, että en minä voi tai osaa kuitenkaan. Tai on oppinut olemaan kiltti ja miellyttämään muita. Joskus saattaa suorittaa uskoaan ja silloin tekee helposti asioita, jotka ei välttämättä tunnu omalta, mutta kun siitä saa toisten silmissä arvostusta, niin tekee sitä valittaen,”kun on pakko tehdä”. Silloin kannatta miettiä miksi olen valinnut tehdä tätä? Kannattaa oppia sanomaan ei silloin kun tunnistaa, että tekemisellään koettaa vaan mielistellä muita. Dan.3.luku kertoo kuinka Sadrak, Meesak ja Abed-Nego  uskalsivat sanoa ei ja tehdä sitä mikä oli Jumalalle mieleen. Vaikka kaikki muut kumarsivat, he uskalsivat olla kumartamatta kultaista kuvapatsasta. Ilman Jumalan ihmettä he olisivat kuolleet. Ja he olivat varautuneet jo kuolemaan uskonsa tähden. 

Joskus valitsemme mielihalujemme mukaan. Elämästä tulee myös nauttia. Pahimmillaan mielihalumme ovat täysin ristiriidassa sen kanssa mitä Jumala haluaisi elämältämme. Tämän tunnistaminen ja siitä pois pääseminen on elinehto hengellisen elämän kasvulle. Jos kaikessa kuuntelemme omia mielihalujamme, silloin ne asiat, jotka kasvattaisivat uskoamme jäävät tekemättä. Ef.4:17-18. ”Sanon siis tämän ja vakuutan Herrassa: älkää enää vaeltako niin kuin pakanat turhanpäiväisissä ajatuksissaan. Heidän ymmärryksensä on pimentynyt, ja he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä tietämättömyytensä ja sydämensä paatumuksen tähden.” Jumalan elämä on jotain sellaista, jossa on elinvoimaa. Tätä Jumalan elämää jokainen tarvitsee ja yksistään Jumala voi armossa antaa sitä meille. Jumalan elämä on myös sitä, josta meidän henkemme saa virkistystä. Voimme ruokkia sielua vaikka kuinka mahtavilla kokemuksilla, mutta samalla henki huutaa, että ruoki minua, minä kaipaan Jumalan läheisyyteen. 

Lähes kaikille vaikuttaa raha päätöksiin. Sen ei kuitenkaan tulisi olla tärkein vaikutin.  Raamattu varottaa meitä rahan suhteen. 1.Tim.6:10. ”Rahanhimo on kaiken pahan juuri. Rahaa tavoitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.”

Mat.6:24. ”Ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.”

Mat.13:22. ”Orjantappuroihin kylvetty kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.”

Näissä raamatunkohdissa ei puhuta rahan määrästä vaan suhtautumisesta siihen. Rahanhimo ja ahneus voi olla syntinä kenellä tahansa. Onko itsellä näitä? Sitä voi mitata miettimällä onko valmis antamaan omastaan toisten hyväksi. Pahimmillaan ei edes itse pysty nauttimaan rahoistaan tai omaisuudestaan. Yksi hyvä keino välttää rahanhimo ja ahneus on antaa omastaan. 

Meidän valintojen vaikutin tulisi olla rakkaus. Rakkaus lähimmäisiä kohtaan ja Jeesusta kohtaan. 1.Kor.14:1. kehottaa;” Tavoitelkaa rakkautta.” 2:kor.5:14.”Kristuksen rakkaus vaatii meitä.” Rakkaus pistää tekemään asioita. Rakkaus vaatii meiltä uhraamaan omaa aikaamme ja varojamme toisten hyväksi. 

1.Tim1:14. ”Meidän Herramme armo on ollut ylenpalttinen vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” 

1.Joh.2:5. ”Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella tullut täydelliseksi.”

Kun agabe -rakkaus ohjaa meitä, se pistää arvojamme oikeaan järjestykseen. Silloin teemme oikeita asioita oikealla tavalla. Pystymme jättämään pois vähemmän tärkeät asiat ja keskittyä enemmän tärkeään. Penkissä tehty päätös puheen innoittamana, saattaa kestää hetken, mutta jos Jeesuksen rakkaus valtaa meitä, sen kesto on pysyvämpää. Minä en pysty saamaan aikaan teissä rakkautta, mutta toivottavasti meissä heräisi halu sanoa, valtaa mun sydämein Jeesus sinua palvelemaan. Silloin missä ja miten palvelemmekin, voi olla pelastamassa jonkun elämän.

Vahvistakaa sydämenne!

Uutisissa on silloin tällöin, että kehonrakentaja on kuollut, sydän on pettänyt. Hän on rakentanut kaikkea muuta, mutta sydän on jäänyt vahvistamatta. Lopputulos on ollutkin huono. Uskovinakin tarvitsemme vahvistaa sydäntä, eikä vain pullistella omavanhurskauden lihaksia.  Jaak.5:7-11. 7.”Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Katsokaa, kuinka maamies odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsivällinen, kunnes maa on saanut syyssateen ja kevätsateen. 8.Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulo on lähellä. 9. Veljet, älkää nurisko toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi. Katsokaa, tuomari seisoo ovella! 10. Veljet, ottakaa vaivankestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. 11. Kuinka ylistämmekään autuaiksi niitä, jotka ovat pysyneet kestävinä! Olette kuulleet Jobin kestävyydestä, ja Herran antaman lopputuloksen te tunnette. Herra on laupias ja armahtava.”

Jakeessa 7. Puhutaan maanviljelijästä.  Maanviljelijäkin joutuu odottamaan kärsivällisesti, että siemen alkaa tuottaa satoa. Monesti saatamme ajatella, että turha on pitää esillä evankeliumia, ilosanomaa Jeesuksesta, kun kukaan ei tule uskoon. Jos maanviljelijä käy kylvön jälkeen viikon päästä katsomassa kylvettyä peltoa ja toteaa, että lopetan, kun vielä ei ole tullut mitään satoa, niin sato jäisi peltoon. Vaikka olet kylvänyt vuosien ajan, älä lopeta kesken. Ole kärsivällinen ja rukoile, että Jumala antaisi satoa kylvetystä evankeliumista. Jaakob puhuu kärsivällisyydestä jo 1:2-4. ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin, 3. Tehän tiedätte, että teidän uskonne kestävyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. 4. Kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette millään tavoin vajaita.” Jaakob sanoo, että pitää iloita koetuksissa. Kun kestää uskossa koetukset, se saa aikaan kärsivällisyyttä. Ilo kärsimysten keskellä perustuu siihen, että jokainen voitettu kiusaus vahvistaa uskovaa pysymään Jeesuksessa. Ja kun on kestänyt koetuksissa ja saanut sen takia kärsivällisyyttä, niin kärsivällisyys tuottaa täydellisen teon. Vähän niin kuin jaksaa odottaa, että marjapensaassa on kypsät marjat ja sitten vasta syö niitä. Tytöille on joutunut joka kesä sanomaan, että älkää syökö raakoja marjoja, odottakaa niiden kypsymistä. Hengellisestikin joudumme välillä odottamaan, että sato kypsyy, emmekä koita saada keskeneräistä ”satoa” uskoon. Hengellinen aikuisuus tulee näkyviin siinä, että on tuota kärsivällisyyttä odottaa oikeaa aikaa leikata viljaa. Toisaalta tarvitaan myös sitä, että joskus se vilja leikataan. Emme voi vain kylvää ja jäädä odottamaan. Tarvitaan myös viljan leikkaajia. 

Jakeessa 8. puhutaan kärsivällisyydestä.  Yksi asia siihen, että jaksetaan odottaa, eikä luovuteta kesken, on sydämen vahvistaminen. Ei ole vaikeaa olla kärsivällinen, kun tietää kärsimyksen kestävän vain lyhyen aikaa ja Herran tulemuksen olevan lähellä. Voimme vahvistaa sydäntä lepäämällä rauhallisina Jumalan lupausten varassa, vaikka näyttäisikin siltä, että jumalattomat menestyvät ja Jumalan kansalla on ahdistuksia. Kerran kaikki muuttuu. Voimme vahvistaa sydäntä lukemalla Raamatun lupauksia ja uskomalla, että ne ovat totta minullekin. Gal.6:9. rohkaisee jatkamaan. ”Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.”  Voimme tehdä hyvää konkreettisesti ja myös kertomalla evankeliumia. Nämä asiat yhdessä voi johtaa ihmisiä uskoon. 2.Kor.9:6. ”Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.”  Saarn.11:6 sanoo; ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä suo kädellesi lepoa illan tullen. Ethän tiedä, kumpi onnistuu, tämäkö vai tuo, vai ovatko molemmat yhtä hyviä.” Meidän tehtävä on kylvää, kasvun antaa Jumala. Ei kannata ajatella, että jollekin ihmiselle ei kannata kertoa evankeliumia. Emme voi tietää mitä se vaikuttaa, siksi on hyvä kertoa Jeesuksesta kaikille. 

Jakeessa 9. sanotaan, että älkää nurisko, on sanatarkasti huokailua. Huokailu kuvaa tässä toisten syyttelemistä Jumalan edessä. Me helposti näemme toisten virheet ja ollaan ikään kuin kantelupukkeja. ”Näetkö Jumala tuo tekee tuolla lailla, vaikka ei pitäisi.” Miksi me osoitellaan toisten virheitä? Se voi olla oman itsensä ja oman hengellisyyden korostamista. Meidän ei tarvitse kertoa Jumalalle toistemme virheistä, hän kyllä tietää ne. Voimme kyllä olla rohkaisemassa ja kannustamassa kohti Kristuksen kaltaista elämää. Voimme siunata ja rukoilla, että Jumala kirkastaisi asioita toiselle. Ja rakkaudessa voimme joskus myös neuvoa toista kuinka Raamattu opettaa elämään. Fil.3:15-16. ”15. Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. 16. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!”  Niin pitkään kun Jeesus asuu sydämessä ja Pyhä Henki on meissä, olemme kulkemassa samaa tietä. Kehällisissä asioissa voimme olla eri mieltä ja silti päästä taivaaseen. Mutta jos emme usko Jeesukseen, niin asia on toisin. Jumala armossaan voi päästää heitäkin taivaaseen, joita me emme päästäisi taivaaseen. 

Jakeet 10-11. Kehottaa meitä ottamaan esikuviksi profeetat. Voimme lukea Raamatusta hyviä esimerkkejä profeetoista. Yksi oli Jeremia, jota uhattiin monesti kuolemalla, koska julisti Herran sanaa kansalle. Jer.38:6; ”Silloin he ottivat Jeremian ja heittivät hänet Malkian, kuninkaan pojan vesisäiliöön, joka oli vankilan pihassa. He laskivat Jeremian köysillä alas. Säiliössä ei ollut vettä vaan pelkkää liejua, ja Jeremia vajosi liejuun.” Jakeessa 11. mainitaan Job. Me tiedämme hänen tarinansa. Vaikeudet ja lopulta Jumalan hyvyyden häntä kohtaan. Saakoon se rohkaista meitä. Jumala on laupias ja armahtava. Hän haluaa koko ihmiskunnan parasta. Joskus se saattaa tietää minulle työtä ja vaikeuksia. Mutta kun olen kärsivällinen ja olen vahvistanut sydäntä Jumalan sanalla, niin kestän tietäen, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. 

Vakuutus

Vähän aikaa sitten minulle soitettiin eräästä vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin kilpailevaa vakuutusta nykyisen tilalle. Tässä elämässä voi tulla eteen monia tragedioita, joiden takia on hyvä olla vakuutus.

Haluan kertoa sinulle parhaasta vakuutuksesta, jonka olen ottanut vastaan. Tuo vakuutus on täysin ylivertainen muihin nähden. Tuon vakuutuksen antoi Jeesus huutaessaan ristillä: ”Se on täytetty!” (Joh.19:30).

Moni miettii vakuutusta ottaessaan sitä, paljonko se maksaa. Tämä Jeesuksen tarjoama vakuutus on täysin ilmainen, mutta kuitenkin se vaatii koko elämän. Joidenkin mielestä tässä on iso ongelma, koska ”ilmaisia lounaita” ei ole olemassa. Sen takia he jättävät vakuutuksen ottamatta, peläten sen olevan vain huijausta. Moni haluaisi itse tehdä jotain ansaitakseen tuon vakuutuksen, koska on nöyryyttävää ottaa säälistä vastaan näin hyvä tarjous.

Toinen tärkeä asia vakuutuksessa on, että mitä se pitää sisällään. Jeesuksen antama vakuutus pitää sisällään sisäisen ilon, onnen ja rauhan. Se antaa myös turvan jokaisessa tilanteessa. Kaiken tämän lisäksi tällä vakuutuksella pääsee myös osalliseksi taivaan valtakunnasta, niin tässä ajassa kuin myös iankaikkisuudessa.

Miten tämä vakuutus otetaan? Se otetaan sanomalla: ”Jeesus anna minulle minun syntini anteeksi” ja seuraamalla vakuutusasiakirjan eli Raamatun ohjeita.

 Rohkaisen ja yllytän sinua ottamaan tämän vakuutuksen itsellesi. Se kannattaa, koska sillä on merkitystä vielä silloinkin, kun muutamme täältä ajasta iankaikkisuuteen.

• Riku Kaatrasalo