Pastorinpalsta

Häpeän ja pelon voittaja

Kun on tehnyt tai sanonut jotain omasta mielestään väärin, se saa aikaan häpeän tunteen. Halu valua maanrakoon täyttää mielen. Jumala on luonut meille kyvyn hävetä. Häpeän pelko estää meitä usein tekemästä vääriä valintoja elämässä.

Elämässä emme onnistu aina mallikelpoisesti ja se saa aikaan häpeää. Silloin tarvitsemme toisia ihmisiä, jotka ovat rinnalla auttamassa ja nostamassa maanraosta takaisin ihmisten ilmoille. Tarvitsemme myös Jumalan armoa, jos olemme rikkoneet Jumalaa ja lähimmäisiä vastaan.

Snl.28:13 sanoo: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” Vaatii nöyryyttä nähdä ja tunnustaa asiat, joilla on rikkonut itseään, lähimmäisiään ja jumalasuhdettaan. On mahtavaa tuntea ja nähdä, miten Jumala haluaa armahtaa, eikä tuomita. Armon kautta saamme syntimme anteeksi ja Jumala antaa sisimpäämme puhtaan omantunnon. Jumala haluaa poistaa häpeän ja antaa tilalle tervettä itsetuntoa ja rohkeutta elää Jumalan haluamalla tavalla.

Häpeän rinnalla monesti toimii myös pelko. Epäonnistumisen jälkeen on läsnä pelko siitä, käykö taas yhtä huonosti kuin viimeksi tai mitä muut ajattelevat. Raamattu lohduttaa ja rohkaisee kuitenkin näin: 1.Joh.4:16-18.”Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.”

Jumalalla on rakkautta meitä kohtaan, ja siksi me voimme luottaa siihen, että hän haluaa meidän parasta elämässä. Jumala on lahjoittanut meille parhaimmat mahdolliset työkalut Pyhän Hengen kautta, että voisimme elää rohkeasti vapaana häpeästä ja pelosta.

Johannes puhuu tässä myös täydellisestä rakkaudesta, joka personoituu Jeesukseen. Jeesuksen seurassa on niin turvallista olla, että pelko ei saa elämässä tilaa ja niin täydellinen rakkaus, Jeesus, on karkottamassa pelkoa ja sen ilmapiiriä.


Pyhän Hengen jano

Tämän kirjoituksen tarkoitus on lisätä janoa Pyhän Hengen puoleen. Kun on riittävä jano, niin haluaa juoda. Haluan kirjoittaa Pyhästä Hengestä, että tulisi halu olla vuorovaikutuksessa Hengen kanssa ja täyttyä Hengellä. Miksi me emme saa puolihuolimattomasti rukoillen armolahjoja ja Hengen täyteyttä? Ne ovat niin tärkeitä ja arvokkaita asioita, että Jumala haluaa nähdä olemmeko tosissamme, kun pyydämme niitä. Ei me löydetä timanttejakaan potkimalla pihakiviä. Ne pitää kaivaa maan uumenista. Siksi timantit ovat niin arvokkaita, koska ne ovat vaikeasti löydettävissä. Jotain samaa näen myös siinä, että Jumala haluaa meidän erottavan aikaa Pyhän Hengen anomiselle, koska ne ovat niin arvokkaita asioita. Henki kaste ja Hengen lahjat eivät ole suoranaisesti yhteydessä siihen kuinka paljon me rukoilemme. Joskus joku täyttyy heti uskoon tultuaan Hengellä. Joskus joku joutuu odottamaan vuosia. Hengen täyteys ja armolahjat ovat lahjoja. Lahja ei perustu omiin ansioihin. Lahja voidaan vaan ottaa vastaan. Hengen toiminta elämässämme on vuorovaikutusta. Se ei ole yksipuolista, vaan siinä on minun epätäydellisyys ja Pyhän Hengen täydellisyys tekemässä jotakin yhdessä. Pyhä Henki voi vaikuttaa aina tarpeen tullen monenlaisia asioita, vaikka et omistaisi jotakin lahjaa. Uskoon tultuaisi Pyhä Henki on muuttanut asumaan sinuun. Voit vielä erikseen kyllä täyttyä Hengellä, jonka yhtenä tarkoituksena on antaa voimaa olla Jeesuksen todistajana sanoin ja teoin.

Yksi tärkeä tekijä Hengellä täyttymiseen on halu saada se. Tänäänkin anova saa uskoa Jeesuksen lupaukseen: Luuk.11:13. ”Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat.”

Mikä estää Hengen lahjan saamisen? Uskon, että Pyhä Henki puhuu sisimmälle, jos on jotakin mikä estää Hengen täyteyden. Joskus on opetettu, että pitää pyhittäytyä, ennen kuin saa Pyhän Hengen kasteen. Jos omassa voimassa koetan pyhittäytyä, niin silloin se on ansioon perustuvaa, ei lahjaa. Esteitä Hengellä täyttymiseen ovat epäusko ja tietämättömyys. Voidaan ajatella, etten ole riittävän hyvä saamaan lahjaa. Ef.1:4-5. ”Jo ennen maailman perustamista hän valitsi meidät Kristuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia hänen edessään. Rakkaudessaan hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta.” Olemme Jeesuksessa pyhiä ja olemme täysin oikeutettuja saamaan Hengen täyteyttä ja lahjoja.

Hengen täyteys on koko elämää varten, ei pelkästään seurakunnassa palvelemista varten. Henki voi vaikuttaa kaikkialla missä liikutkin. Anna Hengen vaikuttaa myös ihmissuhteissa, koska emme palvele koko ajan julkisesti. Olemme perheen keskellä ja työpaikalla. Hengen täyteys tulee näkyviin sielläkin. Kun sinulta puuttuu kärsivällisyyttä, niin Pyhä Henki voi täyttää sinua kärsivällisyydellä ja et enää hermostukaan niin rajusti kuin aiemmin. Hengen täyteys ei tee meistä tunteettomia viilipyttyjä, vaan auttaa meitä vaikeissa tilanteissa selviytymään paremmin. Se miten elämme, vaikuttaa siihen, että lapset seuraavat Jeesusta ja voivat olla aktiivisesti palvelemassa häntä. Meidän tulee opettaa lapset näkemään Jumalan läsnäolo koko elämässä, ei ainoastaan seurakunnan tilaisuuksissa. Ja siihen tarvitaan Hengen täyteyttä. Ilman sitä emme kykene siihen. Ja siksi Hengen täyteys ei ole pelkästään fyysinen kokemus, vaan Jumalan kokonaisvaltaista vuorovaikutusta ja toimintaa meidän elämässä.

Matti Niemelä sanoo kirjassaan Pyhä Henki ja me näin: ”Keskinäinen alamaisuus, vastavuoroinen kunnioitus ja rakkaudelliset ihmissuhteet edistävät Hengen täyteyttä.” Henki muuttaa meitä Kristuksen kaltaisuuteen ja vaikuttaa luonteen kasvuun.(Gal.5:22.) Armolahjat toimivat parhaiten, kun Jumalan rakkaus saa vallata meitä.

Jos huomaat omassa elämässä, että puuttuu keskinäistä alamaisuutta, kunnioitusta ja rakkaudellisia ihmissuhteita, niin tunnusta tämä ja pyydä, että Henki auttaisi kasvamaan näissä asioissa.

Tarvitsemme Pyhän Hengen täyteyttä, jotta Jumalan siunaus voisi levitä meidän kauttamme. Antakoon Herra meille janoa täyttyä Pyhällä Hengellä.


Mikä ohjaa valintojamme?

Jokainen meistä tekee joka päivä valintoja. Voi sanoa, että elämässä on kyse valinnoista. Joudumme valitsemaan sen, mille jaamme voimavaramme. Kaikkea emme voi saada. Siksi on tärkeää kysyä, mikä ohjaa valintojamme.

Ruoan suhteen voi sanoa helposti, että mikä ohjaa valintoja. Toisille tärkeintä on terveellisyys, toisille hinta, joillekin tärkeää on kotimaisuus. Arvovalinnoissamme emme aina osaa eritellä selkeästi miksi valitsemme tietyllä tavalla. Nostan muutaman eri asian mikä vaikuttaa valintoihimme.

Toisten mielipiteet ovat iso osa suurimmalle osalle ihmisiä. Jo heti kun Jumala vetää ihmistä puoleensa, ajatukseen nousee, että mitä muut ajattelevat. Yksi tällainen tapaus Raamatussa (Joh.3.)on Nikodemus. Hän tuli muiden ihmisten pelosta kohtaamaan Jeesusta yöllä. Joh.12:42-43. ”Kaikesta huolimatta monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi erotetuiksi synagogasta, sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.” Olenko valmis siitäkin huolimatta, että toiset eivät katso hyvällä, tekemään jotakin, joka tuo kunniaa Jumalalle? Vai jätänkö tekemättä, että ihmiset arvostaisivat minua enemmän?

Joskus lapsuuden kokemukset saavat aikaan sen, että tekee valintoja tietyn kaavan mukaan. Jos lapsuudessa ei ole saanut kannustusta saattaa olla, että ei uskalla tehdä asioita, joita pystyisi tekemään mutta ajattelee itsestään, että en minä voi tai osaa kuitenkaan. Tai on oppinut olemaan kiltti ja miellyttämään muita. Joskus saattaa suorittaa uskoaan ja silloin tekee helposti asioita, jotka ei välttämättä tunnu omalta, mutta kun siitä saa toisten silmissä arvostusta, niin tekee sitä valittaen,”kun on pakko tehdä”. Silloin kannatta miettiä miksi olen valinnut tehdä tätä? Kannattaa oppia sanomaan ei silloin kun tunnistaa, että tekemisellään koettaa vaan mielistellä muita. Dan.3.luku kertoo kuinka Sadrak, Meesak ja Abed-Nego uskalsivat sanoa ei ja tehdä sitä mikä oli Jumalalle mieleen. Vaikka kaikki muut kumarsivat, he uskalsivat olla kumartamatta kultaista kuvapatsasta. Ilman Jumalan ihmettä he olisivat kuolleet. Ja he olivat varautuneet jo kuolemaan uskonsa tähden.

Joskus valitsemme mielihalujemme mukaan. Elämästä tulee myös nauttia. Pahimmillaan mielihalumme ovat täysin ristiriidassa sen kanssa mitä Jumala haluaisi elämältämme. Tämän tunnistaminen ja siitä pois pääseminen on elinehto hengellisen elämän kasvulle. Jos kaikessa kuuntelemme omia mielihalujamme, silloin ne asiat, jotka kasvattaisivat uskoamme jäävät tekemättä. Ef.4:17-18. ”Sanon siis tämän ja vakuutan Herrassa: älkää enää vaeltako niin kuin pakanat turhanpäiväisissä ajatuksissaan. Heidän ymmärryksensä on pimentynyt, ja he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä tietämättömyytensä ja sydämensä paatumuksen tähden.” Jumalan elämä on jotain sellaista, jossa on elinvoimaa. Tätä Jumalan elämää jokainen tarvitsee ja yksistään Jumala voi armossa antaa sitä meille. Jumalan elämä on myös sitä, josta meidän henkemme saa virkistystä. Voimme ruokkia sielua vaikka kuinka mahtavilla kokemuksilla, mutta samalla henki huutaa, että ruoki minua, minä kaipaan Jumalan läheisyyteen.

Lähes kaikille vaikuttaa raha päätöksiin. Sen ei kuitenkaan tulisi olla tärkein vaikutin. Raamattu varottaa meitä rahan suhteen. 1.Tim.6:10. ”Rahanhimo on kaiken pahan juuri. Rahaa tavoitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.”

Mat.6:24. ”Ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.”

Mat.13:22. ”Orjantappuroihin kylvetty kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.”

Näissä raamatunkohdissa ei puhuta rahan määrästä vaan suhtautumisesta siihen. Rahanhimo ja ahneus voi olla syntinä kenellä tahansa. Onko itsellä näitä? Sitä voi mitata miettimällä onko valmis antamaan omastaan toisten hyväksi. Pahimmillaan ei edes itse pysty nauttimaan rahoistaan tai omaisuudestaan. Yksi hyvä keino välttää rahanhimo ja ahneus on antaa omastaan.

Meidän valintojen vaikutin tulisi olla rakkaus. Rakkaus lähimmäisiä kohtaan ja Jeesusta kohtaan. 1.Kor.14:1. kehottaa;” Tavoitelkaa rakkautta.” 2:kor.5:14.”Kristuksen rakkaus vaatii meitä.” Rakkaus pistää tekemään asioita. Rakkaus vaatii meiltä uhraamaan omaa aikaamme ja varojamme toisten hyväksi.

1.Tim1:14. ”Meidän Herramme armo on ollut ylenpalttinen vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.”

1.Joh.2:5. ”Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella tullut täydelliseksi.”

Kun agabe -rakkaus ohjaa meitä, se pistää arvojamme oikeaan järjestykseen. Silloin teemme oikeita asioita oikealla tavalla. Pystymme jättämään pois vähemmän tärkeät asiat ja keskittyä enemmän tärkeään. Penkissä tehty päätös puheen innoittamana, saattaa kestää hetken, mutta jos Jeesuksen rakkaus valtaa meitä, sen kesto on pysyvämpää. Minä en pysty saamaan aikaan teissä rakkautta, mutta toivottavasti meissä heräisi halu sanoa, valtaa mun sydämein Jeesus sinua palvelemaan. Silloin missä ja miten palvelemmekin, voi olla pelastamassa jonkun elämän.

Vahvistakaa sydämenne!

Uutisissa on silloin tällöin, että kehonrakentaja on kuollut, sydän on pettänyt. Hän on rakentanut kaikkea muuta, mutta sydän on jäänyt vahvistamatta. Lopputulos on ollutkin huono. Uskovinakin tarvitsemme vahvistaa sydäntä, eikä vain pullistella omavanhurskauden lihaksia. Jaak.5:7-11. 7.”Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Katsokaa, kuinka maamies odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsivällinen, kunnes maa on saanut syyssateen ja kevätsateen. 8.Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulo on lähellä. 9. Veljet, älkää nurisko toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi. Katsokaa, tuomari seisoo ovella! 10. Veljet, ottakaa vaivankestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. 11. Kuinka ylistämmekään autuaiksi niitä, jotka ovat pysyneet kestävinä! Olette kuulleet Jobin kestävyydestä, ja Herran antaman lopputuloksen te tunnette. Herra on laupias ja armahtava.”

Jakeessa 7. Puhutaan maanviljelijästä. Maanviljelijäkin joutuu odottamaan kärsivällisesti, että siemen alkaa tuottaa satoa. Monesti saatamme ajatella, että turha on pitää esillä evankeliumia, ilosanomaa Jeesuksesta, kun kukaan ei tule uskoon. Jos maanviljelijä käy kylvön jälkeen viikon päästä katsomassa kylvettyä peltoa ja toteaa, että lopetan, kun vielä ei ole tullut mitään satoa, niin sato jäisi peltoon. Vaikka olet kylvänyt vuosien ajan, älä lopeta kesken. Ole kärsivällinen ja rukoile, että Jumala antaisi satoa kylvetystä evankeliumista. Jaakob puhuu kärsivällisyydestä jo 1:2-4. ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin, 3. Tehän tiedätte, että teidän uskonne kestävyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. 4. Kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette millään tavoin vajaita.” Jaakob sanoo, että pitää iloita koetuksissa. Kun kestää uskossa koetukset, se saa aikaan kärsivällisyyttä. Ilo kärsimysten keskellä perustuu siihen, että jokainen voitettu kiusaus vahvistaa uskovaa pysymään Jeesuksessa. Ja kun on kestänyt koetuksissa ja saanut sen takia kärsivällisyyttä, niin kärsivällisyys tuottaa täydellisen teon. Vähän niin kuin jaksaa odottaa, että marjapensaassa on kypsät marjat ja sitten vasta syö niitä. Tytöille on joutunut joka kesä sanomaan, että älkää syökö raakoja marjoja, odottakaa niiden kypsymistä. Hengellisestikin joudumme välillä odottamaan, että sato kypsyy, emmekä koita saada keskeneräistä ”satoa” uskoon. Hengellinen aikuisuus tulee näkyviin siinä, että on tuota kärsivällisyyttä odottaa oikeaa aikaa leikata viljaa. Toisaalta tarvitaan myös sitä, että joskus se vilja leikataan. Emme voi vain kylvää ja jäädä odottamaan. Tarvitaan myös viljan leikkaajia.

Jakeessa 8. puhutaan kärsivällisyydestä. Yksi asia siihen, että jaksetaan odottaa, eikä luovuteta kesken, on sydämen vahvistaminen. Ei ole vaikeaa olla kärsivällinen, kun tietää kärsimyksen kestävän vain lyhyen aikaa ja Herran tulemuksen olevan lähellä. Voimme vahvistaa sydäntä lepäämällä rauhallisina Jumalan lupausten varassa, vaikka näyttäisikin siltä, että jumalattomat menestyvät ja Jumalan kansalla on ahdistuksia. Kerran kaikki muuttuu. Voimme vahvistaa sydäntä lukemalla Raamatun lupauksia ja uskomalla, että ne ovat totta minullekin. Gal.6:9. rohkaisee jatkamaan. ”Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.” Voimme tehdä hyvää konkreettisesti ja myös kertomalla evankeliumia. Nämä asiat yhdessä voi johtaa ihmisiä uskoon. 2.Kor.9:6. ”Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.” Saarn.11:6 sanoo; ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä suo kädellesi lepoa illan tullen. Ethän tiedä, kumpi onnistuu, tämäkö vai tuo, vai ovatko molemmat yhtä hyviä.” Meidän tehtävä on kylvää, kasvun antaa Jumala. Ei kannata ajatella, että jollekin ihmiselle ei kannata kertoa evankeliumia. Emme voi tietää mitä se vaikuttaa, siksi on hyvä kertoa Jeesuksesta kaikille.

Jakeessa 9. sanotaan, että älkää nurisko, on sanatarkasti huokailua. Huokailu kuvaa tässä toisten syyttelemistä Jumalan edessä. Me helposti näemme toisten virheet ja ollaan ikään kuin kantelupukkeja. ”Näetkö Jumala tuo tekee tuolla lailla, vaikka ei pitäisi.” Miksi me osoitellaan toisten virheitä? Se voi olla oman itsensä ja oman hengellisyyden korostamista. Meidän ei tarvitse kertoa Jumalalle toistemme virheistä, hän kyllä tietää ne. Voimme kyllä olla rohkaisemassa ja kannustamassa kohti Kristuksen kaltaista elämää. Voimme siunata ja rukoilla, että Jumala kirkastaisi asioita toiselle. Ja rakkaudessa voimme joskus myös neuvoa toista kuinka Raamattu opettaa elämään. Fil.3:15-16. ”15. Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. 16. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!” Niin pitkään kun Jeesus asuu sydämessä ja Pyhä Henki on meissä, olemme kulkemassa samaa tietä. Kehällisissä asioissa voimme olla eri mieltä ja silti päästä taivaaseen. Mutta jos emme usko Jeesukseen, niin asia on toisin. Jumala armossaan voi päästää heitäkin taivaaseen, joita me emme päästäisi taivaaseen.

Jakeet 10-11. Kehottaa meitä ottamaan esikuviksi profeetat. Voimme lukea Raamatusta hyviä esimerkkejä profeetoista. Yksi oli Jeremia, jota uhattiin monesti kuolemalla, koska julisti Herran sanaa kansalle. Jer.38:6; ”Silloin he ottivat Jeremian ja heittivät hänet Malkian, kuninkaan pojan vesisäiliöön, joka oli vankilan pihassa. He laskivat Jeremian köysillä alas. Säiliössä ei ollut vettä vaan pelkkää liejua, ja Jeremia vajosi liejuun.” Jakeessa 11. mainitaan Job. Me tiedämme hänen tarinansa. Vaikeudet ja lopulta Jumalan hyvyyden häntä kohtaan. Saakoon se rohkaista meitä. Jumala on laupias ja armahtava. Hän haluaa koko ihmiskunnan parasta. Joskus se saattaa tietää minulle työtä ja vaikeuksia. Mutta kun olen kärsivällinen ja olen vahvistanut sydäntä Jumalan sanalla, niin kestän tietäen, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.


Lohdutuksen Jumala — 05-Apr-2020 09:18:21

Miten elän? — 23-Jan-2020 11:36:24

Tahdon! — 02-Dec-2019 10:07:44

Rohkaise ystävää! — 18-Nov-2019 10:44:24

Hedelmän tuottaminen — 18-Aug-2019 13:49:12

PALVELE — 07-Jul-2019 14:25:51

Rakkautta kasvaen, täynnä vanhurskauden hedelmää — 27-May-2019 10:24:08

Voit alkaa uudelleen — 12-Mar-2019 13:54:11

Kristus meissä — 22-Aug-2018 12:01:31

Riittääkö tämä? — 20-Jun-2018 10:00:24

Kuuliaisuus — 04-Feb-2018 16:33:20

Jeesus ei paistatellut jumaluudellaan — 11-Dec-2017 09:35:34

Muutos — 23-Oct-2017 09:13:50

Ristin sanoma — 06-Feb-2017 10:52:45

Maailman valo — 01-Jan-2017 13:52:28

Jeesuksen syntymä — 21-Dec-2016 10:14:32

Terve oppi — 20-Nov-2016 11:30:06

Toivo, kirkkaus ja voima — 02-Oct-2016 13:11:16

Palatko intoa vai savuttaako silmiin? — 04-Sep-2016 14:26:33

Rakasta! osa 2. — 05-Jun-2016 15:52:40

Rakasta! — 21-Apr-2016 09:11:33

A ja O — 17-Jan-2016 13:51:53

Rakastakaa ja kunnioittakaa toisianne — 02-Nov-2015 10:51:26

Heikossa voimakas — 18-Oct-2015 12:34:58

Kärsimys — 18-Aug-2015 09:53:16

Iankaikkisuus — 05-Jul-2015 11:02:15

Pyhä Henki ja sillä täyttyminen — 07-Jun-2015 12:39:50

Ilosanoma — 18-May-2015 09:11:32

Jumalan valtakunta — 22-Mar-2015 15:16:27

Tunteet — 23-Nov-2014 15:03:54

Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? — 02-Nov-2014 15:35:41

Ilo — 25-Sep-2014 06:46:05

Jeesus tuli kutsumaan syntisiä — 17-Aug-2014 18:37:11

Kylväjävertaus — 07-Jul-2014 12:59:42

Valta — 04-May-2014 16:16:47

Uudistu mieleltäsi! — 08-Apr-2014 07:37:08

Häpeä — 10-Mar-2014 07:40:47

Kasvakoon rakkaus — 04-Feb-2014 10:45:48

Älä Pelkää — 13-Jan-2014 11:38:20

Toivo — 03-Nov-2013 14:09:13

Rakkaus vaatii meitä, vai vaatiiko? — 06-Oct-2013 13:15:51

Uskovan käyttäytyminen — 23-Sep-2013 11:46:51

Kun Paavalilla verenpaine kohosi — 15-Sep-2013 16:37:41

Vedettömiä pilviä — 19-Aug-2013 10:57:36

Usko - yksityisasiako? — 11-Aug-2013 14:02:08

Elämänilo — 29-May-2013 13:55:44

Palmusunnuntai — 24-Mar-2013 12:09:35

Joulun valmistelut — 22-Dec-2012 20:54:02

Miksi? — 06-Nov-2012 11:27:23

Evankeliumin voima — 08-Aug-2012 12:44:54

Itsekkyys — 21-Apr-2012 08:49:33

Käskyt – taakka vai siunaus?! — 21-Feb-2012 14:25:56

Jumalan lupaukset — 09-Jan-2012 10:26:04