Palmusunnuntai

Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä.Aloitus tälle viikolle on mahtava. Mark.11:7-10. ”Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta. Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!”

Inhimillisesti ajateltiin, että nyt meillä on Messias, joka perustaa Daavidin valtakunnan, josta oli ilmoitettu profeetoissa. Sakarja oli ennustanut kirjassaan näin: ”Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.” Sak.9:9.

Hoosianna-huuto ”Daavidin pojalle”, osoittaa, että kansa piti Jeesusta tulevana Messiaana. He iloitsivat tulevasta kuninkaasta ja tulevasta valtakunnasta. Mutta pitkäperjantai murskasi nämä kuvitelmat. Ihmiset odottivat toisenlaista Messiasta. Messiasta, joka pelastaa heidät roomalaisten vallasta.

Samalla tavalla me voimme ajatella asioita oman järkemme avulla ja tehdä vääriä olettamuksia siitä, että Jumala toimii jollakin tietyllä tavalla. Ja jos niin ei tapahdukaan, niin me masennumme, tai petymme Jumalaan. Tämä johtuu siitä, että me emme katso asioita silloin Jumalan näkökulmasta. Mutta jos me katsomme asioita Jumalan näkökulmasta, emmekä omastamme, meidän ei tarvitse turhaan pettyä. Jumala on kaikkivaltias ja kaikkitietävä. Jumala haluaa meidän parastamme, vaikkemme sitä heti aina näekään. Luotetaan siihen, että Raamattu pitää paikkansa, eikä ryhdytä itse säätämään asioita parhain päin, koska me emme ole kaikkitietäviä.

Jopa Jeesuksen opetuslapset ajattelivat, että Jeesus ei saa kuolla ristillä. ”Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista. Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: "Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!" Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: "Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!"Matt.16:21-23. Opetuslapset katselivat asioita inhimillisesti, eivätkä nähneet Jumalan päämääriä. Monesti inhimilliset päämäärät ovat hyviä hetkellisesti, mutta Jumalalliset päämäärät ovat hyviä ikuisesti.

Jos Jeesus olisi totellut Pietaria, niin Jeesus olisi perustanut kuningaskunnan, joka ei olisi ollut roomalaisten vallan alla. Mutta nyt se valtakunta jonka Jeesus perusti, oli paljon mahtavampi. Tässä valtakunnassa ihmiset saavat synnit anteeksi ja saavat omistaa iankaikkisen elämän taivaassa.

Me tiedämme, että Jeesus kuoli ja nousi kuolleista sovittaen ihmiskunnan synnit. Me tiedämme pääsisäisen lopputuloksen. Opetuslapset eivät tienneet miten kaikki tulisi menemään, ja siksi näkivät asiat vain inhimillisesti. Mekin voimme olla monesti jälkiviisaita tietäen miten olisi pitänyt tehdä. Tämänhetkisessä ongelmassa helposti katsomme vain inhimillisesti. Emme näe lopputulosta, mitenkä tämän hetkinen ongelma ratkeaa. Mutta jos uskaltaisimme luottaa Jumalaan, ja antaisimme Hänelle mahdollisuuden auttaa meitä siinä tilanteessa jossa olemme, silloin voisimme olla varmoja, että lopputulos on hyvä.

Minua siunaa seuraava Jaakobinkirjeen ajatus, ”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.” Jaak.1:5. Voimme luottaa Jumalaan ja rukoilla viisautta tämänhetkisiin asioihin ja ongelmiin. Emme tarvitse pähkäillä omaan viisauteen luottaen, vaan saamme apua kaikkitietävältä Jumalalta.