Kristus meissä

Yksi tärkeimmistä Uuden Testamentin opetuksista on oppi meissä asuvasta Jumalasta.Kaksi asiaa tekee vaikeaksi hyväksyä tätä oppia: Jumalan ääretön suuruus ja ihmisen syntisyys. Miten Pyhä Jumala voi asua syntisen ihmisen sydämessä? Vaikka tämä näyttää mahdottomalta, niin Joh.14:23 sanoo; ”Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme hänen luokseen asumaan.”Kol.1:27. ”Kristus teissä kirkkauden toivo.” Mitä tämä merkitsee käytännössä? Mitä annettavaa tällä on meille, jotka elämme pimeässä ja jumalattomassa maailmassa? Fil.2:13.”Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen.” Monesti liha, synnillinen luonto, pistää vastaan. Emme tee sitä mitä Jumala Henkensä kautta kehottaa tekemään. Room.6:17-18. ”Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin orjia, olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opetuksen muodolle, jonka johtoon teidät on annettu, ja että synnistä vapautettuina teistä on tullut vanhurskauden palvelijoita.”

Meillä on toivo päästä synnin kahleista. Päästä pimeydestä valkeuteen. Meidän ei tarvitse katsella synkkyyttä ja vaipua masennukseen. Kirkkaus on meissä ja ympärillämme. Minussa asuu Kristus Pyhän Hengen kautta. Vaikka tilanteet ympärillämme voivat olla synkkiä, niin ne eivät saa otetta meistä kun kirkkauden ruhtinas asuu sisimmässä. Tämä saa aikaan toivon toivottamana ja synkkänäkin hetkenä.

Paholaisen suunnitelma on asettaa kyseenalaiseksi Jumalan sana ja hänen hyvyys. Tämä johtaa epätoivoon. Epätoivo saa meidät katsomaan omiin ongelmiimme eikä Jumalaan. Pimeyden ja pahuuden pelko saa meidät helposti ajattelemaan, ettemme mahda niille mitään ja siksi emme edes yritä mitään.

Saakoon Pyhä Henki muistuttaa meitä nyt ja joka kerta, kun tuntuu synkältä ja vaikealta, että Jeesus asuu meissä ja meillä ei ole mitään hätää. Vaikka eläisimme koko elämämme pimeyden keskellä, meillä on kuitenkin toivo iankaikkisesta kirkkaudesta.

Pyhän Hengen voima voi tehdä uutta meissä ja meidän elämämme kautta. Yhtenä päivänä käytin tyttöjä uimassa. Järvellä tuuli melko kovaa. Tuuli sai aikaan isoja aaltoja, se rupesi puhuttelemaan minua. Joh.3:8 puhuu tuulesta, joka voidaan kääntää myös sanalla henki. Kun Pyhä Henki toimii, syntyy liikettä. Ihan kuin järvellä tuli isoja aaltoja tuulesta, Henki saa aikaan jotain mikä näkyy ja kuuluu ympäristöön.

Pimeydenkin keskellä Kristus minussa voi Pyhän Hengen kautta saada uutta aikaan. Annetaan Hengen tuulen puhaltaa elämässämme ja katsotaan mitä se saa aikaan. Älä menetä toivoa, sillä Jeesuksessa meillä on toivo. Kristus meissä on toivo, joka saa aikaan sellaista mihin inhimillisesti emme yllä.