Itsekkyys

On eräs ”sairaus”, joka saa mustansurman kalpenemaan. Vaikka laskisit kaikkien maailmassa olleiden epidemioiden kuolonuhrit, et yllä siihen määrään, jonka tämä heikkous on vaatinut.

Sinäkin olet tämän taudinkantaja. Sinussa on näkynyt oireita ja merkkejä kyseisestä ”sairaudesta”. Se ”sairaus” on itsekkyys.

Fil.2:3-4. ”Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne. Älkää tavoitelko vain omaa etuanne, vaan myös muiden parasta.”

Omista eduistaan huolehtiminen on elämänhallintaa, mutta jos koko muu maailma jää huomiotta, se on itsekkyyttä. Näissä jakeissa kehotetaan etsimään oman parhaan lisäksi toisten parasta. Eli kun itsellä on asiat hyvin, voi miettiä toistenkin hyvinvointia. Nöyryys on vastakohta sille itserakkaudelle ja ylpeydelle, joka pyrkii väärällä tavalla tulemaan huomatuksi. Nöyrä ihminen tekee asioita, vaikkei hän saisi mitään kiitosta ja kunniaa siitä.

Itsekkyys jättää toiset laskuista ja huomiotta ja se vahingoittaa jokaista. 2.Tim.3:1-2. ”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita…” On vaikea puhua ihmisille Jumalasta ja lähimmäisestä, jos itsekkyys on vallannut ihmisen mielen ja tärkeintä on MINÄ.

Gal.5:13. ”Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.” Kristittynä eläminen näkyy siinä, että en etsi omaa mielihyvää, vaan lähimmäiseni parasta.

Jumala on siunannut meitä, mutta jos me emme jaa siunauksia eteenpäin, me olemme itsekkäitä ja lopulta se vie siunaukset mennessään.

Todellista epäitsekkyyttä on se, kuinka äiti ja isä hoivaavat lastaan. Siihen menee aikaa ja rahaa, se on vaivalloista ja rasittavaa. Meidän olisi hyvä ottaa uskovina mallia tästä esimerkistä, kuinka epäitsekkäästi vastauskoontulleita hengellisiä lapsiakin tulisi hoitaa.

Huipentuma tähän epäitsekkyyteen ja rakkauteen oli Jeesuksen kuolema ristillä.

Jos me haluamme seurata Jeesusta, niin tämä esimerkki on todella rankka ja vaativa. Ja jos me Jumalan armosta kykenemme edes pieneltä osin samankaltaiseen epäitsekkyyteen ja rakkauteen, niin se saa aikaan hyviä hedelmiä.