Tunteet

Post date: 23-Nov-2014 15:03:54

Kerran eräs helluntaisaarnaaja matkusti junassa ja luki Raamattua. Vaunuun nousi pari kaverusta, jotka alkoi tehdä pilaa saarnaajasta: Turha tuommosta kirjaa on lukea. Helvettiäkään ei ole enää olemassa. Piru kuoli viime viikolla. Saarnaaja sanoi, ”otan osaa” ja kaivoi samalla lompakostaan kaksikymppisen, antaen sen kaveruksille. ”Kiitti vaan, mutta mistä hyvästä?” rääväsuut hämmästeli. ”No, kun minua on orvot aina säälittäneet”, sanoi saarnaaja. Saarnaaja ei ollut välinpitämätön. Hänellä oli tunteet, sääli noita poikia kohtaan. Tunteet antavat lisäpotkua tekemiseemme. Järjen avulla voimme tietää, että ihmiset tarvitsevat evankeliumia ja he menevät helvettiin, elleivät ota Jeesusta pelastajakseen, mutta silti teemme niin vähän asian eteen. Jos tunteissa asti tulee hätä hukkuvista sieluista, silloin varmasti tekee kaikkensa. Mutta on hyvä tietää, että meidän sanamme ja hätämme eivät yksin pelasta ketään. Tarvitaan rukousta, että ihmisille tulee synnintunto. Kun kokee, että on syntinen, meillä on lääke siihen. Jeesus antaa synnit anteeksi edelleen.

Me tarvitsemme tasapainoista tunne-elämää. Ei liikaa tunteita eikä tunteettomuutta. Jos elää pelkän tunteen mukaan, elämä on yhtä vuoristorataa. Uskonelämässä tunteet eivät saa olla veturina, mutta mukana ne pitää olla. Meille miehille on haastavaa tunteiden näyttäminen ja ehkä niiden kokeminenkin. Tunne-elämän tulee olla oikeassa suhteessa tahtoon ja ajatteluun, ei hallitsemassa eikä tukahdutettuna. Sielunvihollinen toimii helpoiten ihmisen tunne-elämän kautta silloin, kun tunteet saa hallita ihmistä joko tunteiden tukahduttamisen tai kontrolloimattoman ilmaisemisen kautta.

Mirja Vehosmaa:” Jos Jumala ei saa koskettaa tunteitasi, niin paholainen tekee sen.” Onko elämässämme kateutta tai halveksuntaa vai rauhaa ja rakkautta? Yhtenä esimerkkinä otan Miikalin. Hän katsoi Daavidin tanssia ja halveksi sitä. 2.Sam.6:16. Siitä seurasi, ettei Miikal saanut lapsia. Samalla tavalla, jos meillä on arvosteleva ja halveksiva asenne, emme voi saada hengellisiä lapsia. Saakoon Pyhä Henki koskettaa meidän tunteita niin, että voisimme saada hengellisiä lapsia.

Neh.8:10 sanoo; ilo Herrassa on teidän väkevyytenne. Ilo on tunne ja ilman tunteita uskonelämästä puuttuu voima. Jos on pelkkää teoriaa ja tietoa, se käy kuivaksi ja raskaaksi. Kun Jumala saa koskettaa tunteita, siinä on elämänmaku mukana. Se näkyy käytännössä asti.

Raamattu puhuu paljon tunteista. Yksi paikka, jossa näkyy paljon tunteita on Room.12:9-15. ”Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät. Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa”. Jos pystymme elämään näiden jakeiden mukaan pääsee Jumalan tahto tapahtumaan elämämme kautta.

Uskallammeko tuntea aidosti? Silloin kun pitää olla vihainen, niin ollaan tai kun voi iloita, niin näytetään se. Lapset näyttävät aidosti tunteensa. Jeesus sanoikin, että Jumalan valtakunta on lastenkaltaisten. Otetaan mallia lapsista tunteiden käytössä, unohtamatta järjen käyttöä.

Gal.5:22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Hengenhedelmät tuovat terveyttä tunne-elämään. Jos elämässä on rakkaus, ilo ja rauha, niin säästyy monelta ongelmalta, jota viha, kauna ja masennus tuovat mukanaan. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä, että osattaisiin oikealla tavalla puuttua tunteita kuohuttaviin asioihin. Tunteet ovat Jumalan antamia lahjoja, mutta rakentavatko ne vai tuhoavatko ne, on kiinni siitä miten reagoimme tunteisiin.

Annetaan tunteemme Jumalan käsiin. Jos tunteemme ovat negatiivisia, antaa Pyhän Hengen muuttaa ne positiiviseksi. Jos et osaa tuntea, tuo sekin Jumalan eteen. Annetaan Pyhälle Hengelle aikaa elämässämme, jotta Hengen hedelmät pääsevät kasvamaan meissä.